Lore
Dungeoneering journals

Kuva

Sisällysluettelo

Chronicles of Bilrach

Marmaros and Thok
Stalker notes
Behemoth notes
Kal'Gerion notes
Sekalaiset


Daemonheimin aikajana

4. kausi
1225: Bilrach löytää Daemonheimin ja aloittaa kaivaukset
1324: Bilrach yltää abandoned-kerroksiin
1466: Bilrach yltää furnished-kerroksiin ja tekee sinne asuinalueen alaisilleen
1669: Bilrach jättää rituaalin väliin, Lucien lähettää Moian etsimään Bilrachia
1724: Astea Frostweb ja Lexicus Runewright kapinoivat epäonnistuneesti
1730: Bilrach yltää occult-kerroksiin
1824: Bilrach alkaa käyttää portaalitaikuutta
1824: Bilrach tuo Daemonheimiin behemoteja
1824: Bilrach tuo Daemonheimiin vaanijoita (stalker)
1824: Bilrach tekee sopimuksen Kal'Gerion-demonien kanssa
1890: Gorajot saapuvat Daemonheimiin

5. kausi
~5: Bilrach yltää warped-kerroksiin ja alkaa kaivamaan portaalien avulla
168: Moia löytää Bilrachin, ja he menevät yhdessä Halkeamasta. Bilrach päätyy Freneskaeen.
169: Bilrach tuo Chelon-Mahin Gielinoriin ja tappaa hänet, jolloin maailmaan vapautuu suuri energiapurkaus (Strange power)
169: Fremennik-näkijät löytävät voiman alkulähteen, laittavat sen sisäänkäynneille suojataikoja ja lähettävät fremennikejä luolastoon
169: Marmaros ja Thok kulkevat Daemonheimin pohjalle, josta heidät tuodaan takaisin maan pinnalle
169: Fremennikit kutsuvat seikkailijoita auttamaan Daemonheimin tutkimisessa

Chronicles of Bilrach

Kuva

Osa 1

Vuosi 1225 neljättä kautta:

Vihdoinkin! Neljän pitkän vuoden ajan olen etsinyt heikkomielisiä surkimuksia auttamaan minua, mutta tänään on se päivä – päivä, jona aloitan suuren lähtöni. Tänään pitkät tutkimukseni maksavat itsensä takaisin ja matka alkaa; tänään, minä matkaan kohti äärimmäistä voittoa.

Minun voimani on yhtä varma kuin kuiskausten kutsu. Tänään, minä aloitan.

Ylistys Zamorakille!

Osa 2

Vuosi 1241 neljättä kautta:

Monien vuosien piilottelun jälkeen tutkimukseni ovat vihdoinkin johdattaneet minut linnaan yläpuolellani. Se vaikuttaa samankaltaiselta kuin muinaisten dragonkinien: artefaktin suojelijat, Suurten Sotien lopettajat. Minun olisi tietenkin pitänyt epäillä sen olevan piilotettu näin yksinkertaisella tavalla kuin tämä! Tyhmää hylätä tällainen paikka; miksi he muuttivat? Sen kaiken pitää olla yhteydessä toisiinsa jollain tavalla, mutta minulla ei ole aikaa tarkemmalle tutkimukselle. Minun voimani ovat nyt keskittyneet vain yhteen asiaan: Kaivautumiseen läpi maan, joka on minun ja tavoitteeni tiellä.

Ylistys Zamorakille!

Osa 3

Vuosi 1266 neljättä kautta:

Monet heikkomielisistä apulaisistani ja orjistani seuraavat minua, kun menen syvemmälle. Mikä uteliaisuus tai syy ohjaa heitä? Minun ei tarvinnut edes pakottaa montaa heistä. Niin paljon kuin vihaan myöntää sitä, tarvitsen heitä nyt. Minulla täytyy olla selustanturvaajia ja apulaisia kaivamaan ensimmäiset osastot. En aio kuluttaa yhtään voimiani tähän; säästän itseäni arvoiseeni haasteeseen. Toistaiseksi minun pitää ottaa orjien komentajan rooli.

Ylistys Zamorakille!

Osa 4

Vuosi 1285 neljättä kautta:

Olemme edenneet tyydyttävästi edellisestä muistiinpanostani, mutta silti himoitsen lisää. Minun pitää työstää hukkuneiden voimieni uudelleen herättämistä. Vaikka mahtava uneni palautti suuren osan voimistani, se kului taas nopeasti suuressa etsinnässäni. Huomion välttäminen on vaatinut joitain erikoisia tapoja ja monia valeasuja, mitkä ovat vieneet voimiani. Minulla on uskoni. Ajan myötä kaikki voimani vielä palaavat ja silloin lupaan kaivaa maata sellaisella vihalla, että se tekee hänet ylpeäksi.

Ylistys Zamorakille!

Osa 5

Vuosi 1312 neljättä kautta:

Ne surkimukset! Minä säälin rotuni imbesillejä. Ajatellakin, että he säälivät minua ja epäilivät voimieni määrää! Säälittävä Zemouregal - jos hän vain näkisi minut nyt, hän ei pystyisi arvioimaan taitojani niin nopeasti. Olen varma, ettei hän tuhlaisi aikaansa jonkin voiman takia, mitä hän ei ikinä saa. He näkevät oikean voimani ajallaan; he näkevät kenet uhrataan ja he tulevat tärisemään pelkän nimeni mainitsemisesta!

Ylistys Zamorakille!

Osa 6

Vuosi 1324 neljättä kautta:

Alue, jolle olen kaivautunut, on alkanut erittää enemmän lämpöä. Se saattaa olla ehkä jopa sopivampi kätyreilleni, jolloin he voivat auttaa minua paremmin. Jos jotkut kieltäytyvät siirtymästä tänne voimieni pelossa, minä vain pakotan tai tapan heidät. He eivät uskalla kyseenalaistaa valtaani. He eivät uskalla vastustaa Mahjarratia. He eivät uskalla kyseenalaistaa minua, Bilrachia, heidän mestariaan.

Ylistys Zamorakille!

Osa 7

Vuosi 1337 neljättä kautta:

Kaivamani maa on ihan omaa laatuaan. Joku tai jokin on rakentanut tämän paikan jonkinlaiseksi suojaksi. Joskus, kun käytän taikuutta kaivaakseni, alueet takanani romahtavat ja ilmestyvät muualle. Täällä on jokin taiallinen voima, jota on vaikea huomata. Äskettäin monet apureistani olivat jääneet jälkeen – he sanoivat, että luomani luolasto oli erilainen, kuin heidän lähtiessään.

Mitä palvelijoihin tulee, he ovat heikompia kuin pelkäsin. Jättiläiset kestävät pitempään, mutta he eivät enää mahdu pieniin tunneleihin, joita heidän ihmiskollegansa kaivavat. Minä vain tapan heidät ja käytän heidän lihaansa ruokkiakseni muut orjat. Hah! Miten nauratankin itseäni niin.

Ylistys Zamorakille!

Osa 8

Vuosi 1403 neljättä kautta:

Näyttää siltä, että olin oikeassa: alue yläpuolellamme on alkanut jäätyä. Palvelijani ovat tulossa syvemmälle kanssani; Oli mukavaa nähdä heidän tulevan vapaaehtoisesti vaihteeksi. Ehkäpä he uskovat saavansa osuutensa tässä suuressa laskeutumisessani? Hah! He kestävät niin kauan kuin sallin, ja he seuraavat minua syvemmälle jos haluavat selvitä. Ihan kuin muka pysähtyisin ylläpitämään heille asuinaluetta!

Ylistys Zamorakille!

Osa 9

Vuosi 1424 neljättä kautta:

Jos muistan oikein, on kulunut kaksi vuosisataa kaivaessani tähän paikkaan. Tunnen alla olevan mahdin vetovoiman. Jos pääsen pohjaan, iso palkinto on minun ja maailma räjähtää auki, kun alistan tämän heikon maailman valtakunnat. Riittää, minun pitää palata töihin. En voi olla varma, että olen ainoa tätä etsivä. Minun pitää päihittää kaikki niin yrittävät, ihan kuin he muka voisivat vastustaa minua.

Ylistys Zamorakille!

Osa 10

Vuosi 1446 neljättä kautta:

Yhä useammat ’lihasäkit’ ovat menehtyneet olosuhteiden takia. Miksi he oikein vaativat nukkumista ja syömistä kerran tai kaksi viikossa, se ärsyttää minua älyttömästi. He eivät jätä minulle muita vaihtoehtoja, kuin saada heidät ystävystymään ja saamaan jälkeläisiä jatkaakseni matkaani.

Saapumassani syvyydessä on erilaista voimaa yläpuolella olevaan verrattuna. Kallio ja lämpö ovat sopivia yksinkertaisten eliöiden selviytymiseen. Tietenkään voimakkaalla olennolla, kuten itselläni, ei ole ongelmia etenemisessä, mutta tämä olisi paras syvyys orjilleni asettua, jotta he voisivat palvella minua tehokkaammin. Vain minun tarkoituksiani varten, hidastan etenemistäni ja ojennan käteni auttaakseni heitä asettumaan. He korvaavat tämän myöhemmin.

Ylistys Zamorakille!

Osa 11

Vuosi 1464 neljättä kautta:

Mieleni on kirkas kuin päivänä, jona aloitin tämän laskeutumisen. Menetelmäni ja tämän paikan luonto voivat näyttää satunnaisilta, mutta en siitä huolimatta ole vielä käyttänyt voimani vaarallisempaa ja epävakaampaa puolta. Minun järkeni on järkkymätön; äänien kuuleminen alapuolellani ei ole merkki sekoamisestani. Se vain ainoastaan varmistaa, että olen tulossa lähemmäksi ja pitäisi jatkaa alas. Pitäisikö minun olla huolissani siitä, että äänet yrittävät ohjata minua?

Zamorak ohjaa minua!

Osa 12

Vuosi 1505 neljättä kautta:

Eteneminen on viime aikoina ollut turhauttavan hidasta, mutta se on sentään etenemistä. Olen lähestymässä loppua joka päivä ja minun pitää säilyttää keskittymiseni, minun etenemiseni. Minä tiedän mikä oleilee pohjassa – on vain yksi tarpeeksi voimakas asia, mikä voisi huokua voimaa luomakunnan ulottuvuuksien läpi. En voi olla väärässä.

Ylistys Zamorakille!

Osa 13

Vuosi 1533 neljättä kautta:

Vihdoinkin: maanpinnan lähelle jääneet surkimukset, jotka kieltäytyivät seuraamasta, joutuivat tulemaan tänne selvitäkseen! Minun ei tarvinnut nostaa kättäni loppujen lopuksi.

Tänään kuulen ison ihmislauman saapuvan, kaikki tulossa alas tähän syvyyteen. Tiedän tämän olevan suuremman voiman tekemisiä, taivuttaen maailman tahdon tarkoituksiini. Minä jatkan.

Ylistys Zamorakille!

Osa 14

Vuosi 1573 neljättä kautta:

Neljäkymmentä vuotta on kulunut edellisestä muistiinpanostani ja viimeinkin, tämä alue on täysin omavarainen. Orjani ovat luoneet toimivan tuotantoketjun. Kaivamisen pitäisi olla paljon tehokkaampaa, ja vielä tärkeämpää, minulla on massiivinen takajoukko, jos joku tulee perääni. Niin kuin joku muka yrittäisi seurata jalanjälkiäni!

Orjien mielestä olen onnistunut hyvin parittelujärjestelmässä. Olen ottanut jättiläisten voiman, goblinien nahan ja ihmisen koon ja älykkyyden, ja luonut hädin tuskin riittävän, mutta paljon paremman orjan. Muokkaus on nopeuttanut myös etenemistäni. Olen jopa kasvattanut heidät uskomaan, että tuska on hyvää heille! He kirjaimellisesti työskentelevät kunnes kuolevat!

Ylistys Zamorakille!

Osa 15

Vuosi 1641 neljättä kautta:

Onko se kohtaloa, että huomattavaa etenemistä on tehty aloituspäiväni vuosipäivänä? Neljäsataa vuotta varovaista tuhoa ja täällä olen, melkein puolivälissä! Jos pystyn menemään puoliväliin, pystyn tekemään sen loppuunkin.
Minä vannon, että voimani kasvaa mitä syvemmälle menemme. Ei kestä enää kauaa ennen kuin pääsen valloilleen tähän maahan. Olen pian lähempänä loppua kuin alkua. Pian, olen Halkeamalla (Rift)!

Ylistys Zamorakille!

Osa 16

Vuosi 1645 neljättä kautta:

Vuosisatoja on kulunut heräämisestäni, mutta siitä huolimatta täällä ei ole ollut merkkiä tai sanaa muista. Säälittävää. Näen nyt miksi hän valitsi minut toiseksi komentoon. Jos mahtavan Tsutsaroth-demonin luominen ja kutsuminen hänelle ei ollut merkki siitä, että olin tittelin arvoinen, mitä nyt teen, tulee olemaan. Kukaan muu ei uskaltanut tehdä tätä; kenelläkään muulla ei ole voimia tehdä tätä; kenelläkään muulla ei ole keskittymistä tehdä tätä.

He tyytyvät kaapimaan sitä mitä on jäljellä, ja heitä rangaistaan luottamuksen puutteesta. Outoa, tunnen silti K’rilin olemassaolon tässä ulottuvuudessa…

Ylistys Zamorakille!

Osa 17

Vuosi 1693 neljättä kautta:

Näyttää siltä, että minut on palkittu ajastani työlaisten asuinalueen rakentamiselle. Se palvelee nyt voimakkaana keskuksena maanpinnalle ja auttaa nopeuttamaan etenemistäni. Siitä huolimatta heidän pelkonsa alapuolellamme olevaa syvyyttä kohtaan on huolestuttavaa. Onneksi voin pakottaa monia pelkureita, mutta pelkään, että emme etene tarpeeksi nopeasti. Saattaa tulla aika käyttää epävakaita keinoja.

Ylistys Zamorakille!

Osa 18

Vuosi 1724 neljättä kautta:

Häväistys! Ajattelin apulaisteni syvyydenpelon olevan paha, mutta nyt kapina? Minä murskasin sen ennen kuin sillä oli mahdollisuuttakaan. Kaksi petollista surkimusta kehtasi hyökätä kimppuuni? Historia muistaa tämän päivän: Mahtava Bilrach orjuutti Astea Frostwebin ja Lexicus Runewrightin ja erotti heidät toisistaan ikiajoiksi. He luulivat, että heidän yhdistetty taikuutensa voisi tuhota minut? Heikkomieliset surkimukset! He eivät ole enää ikinä yhdessä ja he auttavat minua vartioimalla luolastoani ikuisesti. Täällä ei tule olemaan enempää kapinaa tuon näytöksen jälkeen.

Ylistys Zamorakille!

Osa 19

Vuosi 1730 neljättä kautta:

Olemme tulleet uuteen syvyyteen ja se on erityisen heikkoa taikuudelleni. Portaalitaikuuden käytön pitäisi olla tarpeeksi turvallista täällä. Jos portaaliverkosto onnistuu, voin sekä kaataa jätteemme toiseen ulottuvuuteen että hakea sieltä voimakkaita olioita orjuutettavaksi ja puolustamaan suurta työtäni täällä.

Ylistys Zamorakille!

Osa 20

Vuosi 1824 neljättä kautta:

Melkein vuosisata on kulunut ja minut on palkittu. Portaalitaikuus oli paras siirto minkä olisin voinut tehdä, ja se on virkistänyt minun innostustani projektiin. En pelkästään pysty imemään portaaleista voimia, vaan olen myös onnistunut orjuuttamaan entistä voimakkaampia ja tuhoisempia petoja. Vaanijat (Stalkers), tallustelevat behemotit ja mielenkiintoisen ylväät Kal’Gerionit kaikki noudattavat tahtoani ja suojelevat suurta työtäni kuin se olisi heidän omansa. Jalanjäljissäni seuraavat saavat ylittää julmat esteet. Nyt etsimään jotain vielä voimakkaampaa!

Ylistys Zamorakille!

Osa 21

Vuosi 1890 neljättä kautta:

Minä kutsuisin sitä onnettomuudeksi, mutta jotain törkeän epämiellyttävää on tapahtunut. Yhteen portaaleistani tuli toimintahäiriö ja laji ongelmallisia olentoja tuli sen läpi minun huomaamattani. He kutsuvat itseään gorajoksi, ja he ovat häirinneet minua alusta asti; heidän kulttuurinsa inhoaa kuolleiden uudelleenherättämistä ja demonien kutsumista, nähtävästi. Alikehittyneet surkimukset. Vaikka voimani ovat paljon heitä suuremmat, heillä on ikävä tapa pysyä näköpiirini ulottumattomissa, joten pelkään tästä tulevan pitkä taistelu.

Zamorak opasta minua!

Osa 22

Vuosi 1911 neljättä kautta:

Kirottu gorajo! Ilma täällä on täynnä taikuutta, ja vaikka sulkisin portaalin heidän ulottuvuuteensa kuinka monta kertaa, toinen aina avautuu. Olen päättänyt jatkaa eteenpäin; nuo säälittävät olennot maksavat myöhemmin. Minä pääsen halkeamaan pian ja tulen myöhemmin takaisin tuhoamaan heidät lopullisesti.

Ylistys Zamorakille!

Osa 23

Vuosi 0 viidettä kautta:

Olen kuullut, että jotkut kutsuvat tätä viidennen kauden aluksi; se sopisi paremmin, jos he eivät kutsuisi sitä ihmisten aikakaudeksi. Pah! Minä uudelleen nimeän sen Tilinteon kaudeksi! Annan ihmisille kolme tuntia aikaa juhlia, sitten jatkamme työskentelyä. En anna heille enempää kuin sen: juhlinta johtaa kapinaan, enkä voi alkaa tappamaan heitä kun olemme näin lähellä.

Ylistys Zamorakille

Osa 24

Vuosi 5 viidettä kautta:

Tämä se on. Alue alapuolella on heikompaa kuin kallioperä, josta olen kaivautunut läpi, ja taikuuteni menee sen läpi kuin saha lihaan. Tämän pitää olla kohtalon palkinto etsiessäni ulottuvuuksienvälistä portaalia alapuolella - portaali, joka erottaa minut mestarini karkotusulottuvuudesta. Ajatella, että hänet voitiin karkottaa ja eristää! Katala vippaskonsti…

Minä, Bilrach, löydän tämän Halkeaman, missä ulottuvuuksien välinen muuri ohenee.
Minä, Bilrach, uudelleen avaan sen ja vapautan mestarini tähän maailmaan kerran vielä.
Minä, Bilrach, vapautan Zamorakin!

Osa 25

Vuosi 24 viidettä kautta:

Kirottu Gorajo! Ne ovat tuhlanneet enemmän aikaa mitä heihin haluaisin kuluttaa. Heidän vanhimpansa ja lapsensa saavat maksaa teoistaan. Minä lupaan, täällä ja nyt, että minä tuhoan heidät voiman avulla, minkä löydän tämän paikan pohjalta. Tuhoutukoon heidän raukkamaiset ryöstöretkensä.

Ylistys Zamorakille,
Gorajo tuomittakoon!

Osa 26

Vuosi 45 viidettä kautta:

Kuten lupasinkin, olen saamassa takaisin sen ajan minkä menetimme gorajolle. Olen löytänyt tapoja mennä entistä nopeampaa syvemmälle; minun portaalini kaivautuvat kerrosten läpi paljon nopeammin kuin aikaisemmin, ja kaikki taakse jättämäni jätteet menevät suoraan gorajo-ulottuvuuteen. Annan heidän perheidensä maksaa hinnan siitä, että heidän soturinsa hidastavat minua! Pelkkä ajatuskin heidän vastaanotostaan kodeissaan saa minut hymyilemään.

Ylistys Zamorakille!

Osa 27

Vuosi 79 viidettä kautta:

Minä aistin sen sykkeet: voiman, joka vuotaa ulottuvuuksien välisestä halkeamasta. En voi olla enää kaukana, ja me etenemme nopeasti. Minua vain mietityttää, että onko läheisyyteni mestariini saanut hänet lainaamaan voimiaan minulle. Odota – jos hänellä on niin iso vaikutus tähän maailmaan, eikö hän voisi päästä pakoon itse? Minun ei pidä pilata aikomuksiani epäilyksillä: loppu on niin lähellä.

Ylistys Zamorakille!

Osa 28

Vuosi 113 viidettä kautta:

Minä kaivaudun maan läpi tyydyttävän helposti, mutta alueet takanani ovat tulleet hälyttävän epävakaiksi. Juuri tänään yksi romahti ja ulottuvuuksien väliset paineaallot saivat maan vääristymään. Vaikka tämä vääristyminen onkin huolestuttavaa, kieltäydyn pysähtymästä. Minä etenen ja pakotan tarpeeksi vahvat orjat tulemaan mukaani. Minä en enää katso taakseni; jätän kaikki ongelmat taakseni.

Ylistys Zamorakille!

Osa 29

Vuosi 137 viidettä kautta:

Hänen kuiskauksensa ovat muuttuneet ääniksi, olen nyt lähellä häntä. Olen vain muutaman vuoden päässä lopusta, mutta pelkään, että eteneminen tulee olemaan hidasta. Käytän niin paljon voimiani puolustavasti, yläpuolella romahduspisteessä olevien kerroksien vahvistukseen. Kerrokset yläpuolellani ovat vääristyneitä, poissa hallinnastani ja vaarallisen epävakaita. Minulla on ongelmia pitää ne kunnossa, joten sen sijaan päätin vain suojella itseäni. Kuten sanoinkin, taakse jättämäni seuraajani ovat nyt turmeltumassa, ja pelkään sellaisen vastustajan nousevan, jota minäkään en pysty hoitelemaan. Siitä huolimatta liikun yksin; jos pääsen vielä vähän syvemmälle, tämä alue on hyvä haaste kaikille, jotka yrittävät saada minut kiinni.

Zamorak minua opastakoon!

Osa 30

Vuosi 165 viidettä kautta:

Loppu ei voi olla enää kaukana, tunnen pimeän voiman ympärilläni, heikentäen minua: Eikö sen pitäisi vahvistaa minua? Ääni käskee minua lopettamaan kirjoittamisen. Olenko käyttänyt kaikki voimani päästäkseni näin kauas vai olenko heikentymässä muista syistä? Ääni käskee minua menemään eteenpäin. Minä tiedän, että mestarillani on vastaukset. Olen silti oma itseni. Minun pitää kuunnella ääniä ja mennä eteenpäin.

Zamorak olkoon vapaa!

Marmaros and Thok

Kuva

Osa 1

Pikkusisko,

Huijaava, kirottua, halpaa taikuutta! Olen sanonut sen aikaisemminkin, mutta tarkoitan sitä enemmän kuin koskaan. Meidän vainoharhaiset tietäjämme ovat heilutelleet taikasauvojaan luolaston sisäänkäynnillä ja tehneet jokaisen siitä läpimenevän esineen, lukuun ottamatta alus- ja päällysvaatteitamme, liian raskaaksi kantaa. Thok kesti muutama askelta tietenkin, mutta jopa hänen piti keksiä tekosyy ja jättää taistelukirveensä.

Tietäjät eivät ole ainoita, jotka luulevat olevansa voiman alkulähteellä. Thok aistii jotain myös. Iske minua, jos en usko niitä kaikkia: olemme muutama kerrosta muinaisen linnan alla luolastossa, joka on täynnä taikuutta ja hirviöitä.

Se sai minut ajattelemaan: jos täällä on jotain, voit olla varma, että Thok löytää sen ensin. Aion löytää hetken pitääkseni taukoa klaanista ja olla yksin Thokin kanssa. Missä on voimaa, siellä on rahaa, ja aion kantaa sylillisiä sitä.

Vanhemmat veljesi,
M. ja Thok

Osa 2

Pikkusisko,

Helvetti, miten minä kaipaankaan sinua. Tiedän, että se ei kuulosta minulta, mutta minulla on hyvä syy. Kun me erosimme muusta klaanista, olemme edenneet pelkillä vaatteilla ja nyrkeillä, mutta täällä on ollut monia läheltä piti tilanteita. On tullut aika aseistautua, pukeutua ja syödä, ja sinä osaat sen paremmin kuin kukaan muu, jonka tunnen.

Joten, olen raapustanut tätä alasimella, tehnyt sotakirveen, miekan ja muutama rintapanssaria. Laatu on huonointa mitä olen nähnyt, mutta niiden katselu tuntuu jotenkin miellyttävältä. Se johtuu jotenkin materiaaleista, Bryll. Täällä on paljon sellaista, mitä ei missään muualla ole: voimakkaita ja täysin outoja metalleja, ja outoja kasveja, joista voi tehdä kenkiä. Koska olet se, joka pitää meidät etenemässä, olemme nimenneet kenkämateriaalin sinun mukaasi. En ole kertonut Thokille vielä, että hän käyttää Marmaros-haarniskaa. En voinut vastustaa kiusausta antaa nimeäni metallille.

Vanhemmat veljesi,
M. ja Thok

Osa 3

Pikkusisko,

Thok on tullut hulluksi. Se voimahärkä ei odota minua enää, ja olen vain seuraillut olentojen tuhkien ja luiden muodostamia polkuja. Vasta toissapäivänä livahdin pois Thokin varjosta raapustamaan lepakkoihin. Vaikka varjot ja soturit yrittävät kuinka piirittää hänet, hän vain ruiskuttaa seinät heidän sisäelimillään. Mutta tänään me kohtasimme jotain, joka oli kuin helvetillisestä sadusta. Katossa heilui silmämuna, joka vuodatti mönjää maahan. Thok oli heti sen kimpussa, mutta silmä eritti kamalaa sylkeä, mikä juurrutti minut lattiaan. Olisin yrjönnyt, jos olisin pystynyt liikkumaan. Sen sijaan pystyin vain katsomaan, kun Thok riuhtoi sen varrestaan. Ongelmana on, että Thok väittää päässäni olevan vikaa, joten hän raivaa minulle tien minulle valmiiksi seurattavaksi. Ainoat asiat, mitkä pysäyttävät tuon herkkätunteisen roistomaisen typeryksen ovat avaimet, arvoitukset ja lukitut ovet; jos ne eivät hidastaisi häntä, olen varma, että hän olisi jo luolaston pohjalla.

Vanhemmat veljesi,
M. ja Thok

Osa 4

Pikkusisko,

Me tapasimme jonkun tänään. Tällä kertaa tarkoitan tapaamista puhumalla, ennemmin kuin puukottamalla, murskaamalla ja kiskomalla, kuten viimeisen viikon aikana olemme tottuneet. (Onko jo mennyt viikko? Pahus, mikä paikka tämä on.)

Se joku oli tyttö, ja hän oli omalla tavallaan kaunis. Hän sanoi, että hän oli gorajo, ja meidän kaltaisten ihmisten näkeminen ei ollut uutta hänelle. Lähdimme hyvissä väleissä ja hän antoi Thokille ’primal-hansikkaat’, jotka annettiin kenelle tahansa gorajolle, joka uhmasi kieroutuneen montun. Ne näyttivät hienohelma taisteluhanskalta, mutta Thok pitää niitä hölmö hymy naamallaan. Karvainen typerys on tainnut rakastua.

Hyvät uutiset ovat, että pystyin pysymään tolpillani Thokin mukana. Thokin täytyi hillitä valtavia heilautuksiaan pelossa siitä, että hän osuisi "omaan tyttöönsä" sotakirveellä, joten pystyin pistäytymään ja tekemään suurimman osan työstä.

Kuka tietää, ehkä Thok on iloisempi taistellessaan rinnallani?

Vanhemmat veljesi,
M. ja Thok

Osa 5

Pikkusisko,

Rehellisesti, kuka olisi tarpeeksi hullu käyttämään kirjoja aseena? Hullu Melzar ehkä, mutta ei ole varmaa onko hän enää edes hengissä. Meidän onnellamme me törmäämme hulluun kirjamantikkoon, tai miten kutsutkaan häntä, joka heittelee meitä kirjoilla ennemmin kuin, en tiedä, kivillä, aseilla tai kuolleiden luilla. Tällä paikalla pitää olla helvetillinen ote mielestä.

Kirjat saivat minut miettimään miksi kirjoitan näitä kirjeitä. Siihen on selvä syy: se saa mieleni pois tästä loputtomasta luolastosta, mutta luulen sen olevan turhaa. Vaikka minulla on Thok ihmiskilpenä, minusta vain tuntuu, että emme selviä tästä. Nämä kirjeet ovat pieniä palasia tarinastamme, ja minä toivon, että sinä saat ne, tai joku muu hyötyy niistä. Sivistymättömän lukutaidottoman klaanini takia (pahus, miten paljon meteliä he pitävätkään) se toivo näyttää kadonneelta, mutta koskaan ei voi olla varma.

Vanhemmat veljesi,
M. ja Thok

Osa 6

Pikusisko

Marm joutui tallotuksi, mutta ei niin pahasti, että olisi kuollut. Suojelin häntä niin hyvin kuin voin, joten älä ole vihainen minulle. Iso tallomisolento niin vahva ja nopea, nopeampi kuin Thok, mutta ei yhtä voimakas. Minä muussasin ankeriaita Marmille, koska ne saisivat minut oksentamaan joka tapauksessa. Toivon, että Marm elää ja kirjoittaa sinulle uudestaan. Se saa hänet aina voimaan paremmin. En kuule enää äänekkäitä jalkoja yläpuolellamme. Kuka ikinä luolaston pohjalla on, se on Thokin nyt.

Vanhempi veljesi,
Thok

Osa 7

Pikkusisko,

Guthixin siunausta Thokille! Hän piti minusta huolta kaikista satunnaisemmalla ja odottamattomalla tavalla! Kun tulin takaisin tajuihini, näin kuolleen jääpaholaisen ruumiin jalkani ympärillä. Jääpaholaisen! Kummalle puolelle se menee: Hulluuden vai nerouden? Joten, kiitos veljeni arvaamattoman logiikan, kipuni ovat pienentyneet. Thokin leveästä hymystä päätellen hän on kaivannut minua. Hän näyttää laihemmalta, koska hänellä ei ollut ketään, joka olisi tehnyt hänelle ruokaa. Lisäksi hänellä oli syvä haava kyljessään, mikä oli varmasti tullut taistelussa, joka melkein päihitti hänet. Yritän olla miettimättä miten kauas ylös hänen oli pitänyt mennä hakiessaan jääpaholaista minulle. Thokilla ei ole välttämättä aivoja, mutta hänen sydämensä sykkisi meidän molempienkin edestä.

M. ja Thok

Osa 8

Pikkusisko,

Thokin vamma on pahentumassa. Minä olisin voinut… olisi pitänyt… Huomata ja pestä se aikaisemmin, mutta olin keskittynyt omiin vammoihini: joten täällä me olemme: turmeltuneissa luolastoissa. Haavan ympäristö on turvonnut, se on huonossa kunnossa ja siitä tulee pilaantunut haju. Se vain pahenee koko ajan, pikkusisko. Vamma on kuin kissanminttua tämän yliluonnollisen kerroksen epäkuolleille, ja ne hoipertelevat perässämme laumoissa. Thok tappaa enemmän perässämme tulevia vihollisia kuin koskaan aikaisemmin – silloinkin kun nukumme. Pelkään, että olemme saavuttaneet rajamme, minä olen ainakin saavuttanut omani. Huolenani on, että Thok ei palaa takaisin ennen kuin hän on päässyt tämän paikan pohjalle, kuin kivi menossa kaivon pohjalle. Onko siinä kunniaa?

M. ja Thok

Osa 9

Pikkusisko,

En voi miettiä tai nukkua huolieni takia. Koska tulin tällaiseksi, Bryll? Kamalat näyt tulevaisuudesta vaivaavat minua: sinä anomassa kultaa Varrockin kujilla; Thok haavoittuneena ja ikävässä kunnossa, avaamassa jättiläissilmää; ja minun kieleni kieritettynä kurkkuni takaosaan, samalla kun olen valmistautumassa tulemaan syödyksi näiden vääristyneiden olentojen suihin. Minä… minä pystyn hädin tuskin kävelemään enää Bryll, ja Thok ei katso minua enää. Hän sanoo, että en ole oma itseni, eikä puhu minulle, ennen kuin hänen ’Marminsa’ on tullut takaisin. Olisinpa raakalainen – kuvittele olevasi täysin tyhjä kaikista huolista ja epäilyksistä.

Me olemme yhden kerroksen päästä kuudestakymmenennestä kerroksesta (olen tehnyt merkkejä primal-miekkani kahvaan), ja iso kömpelö peto odottaa meitä seuraavassa huoneessa. Se ei ole mitään merkittävää, mutta ajatus jälleen toisesta taistelusta vie kaikki voimat minusta. On kuin kaikki toivoni ja selviytymisen haluni oltaisiin viety. Minä… minä luulen, että haluan vain sanoa hyvästit, Bryll.

M.

Osa 10

Pieni sisko,

Thok ei ikinä niin vihainen kuin nyt. Minä selitän sinulle, Bryll, mutta vie enemmän sanoja kuin Thok koskaan kirjoittanut.

Joka kerroksella Thok ja Marm menevät luolastossa alas. Thok mursi kalloja, rikkoi muureja, mitkä pitävät luolaston pystyssä, mursi jalan mikä hidasti Thokia. Sitten Thok päästä luolaston pohjalle, siellä ei ollut pahaa velhoa tapettavana, ei isoa bossia päihitettävänä, ei hirviöiden kauloja katkaistavana. Ei mitään. Vain ruumis, joka oli kuollut, ja jossa kiemurteli toukkia.

Joten, Thok ja Marm istuivat. Hiljaisina. Me tulimme näin kauas ilman, että mikään odottaisi meitä täällä, ei kuolemaa, ei kultaa, eikä edes naisia.

Se oli hetki, jolloin äänet alkoivat puhua Thokin päässä, sanoen kamalia asioita ja täyttäen pään vihalla.

Sama tapahtui varmaan Marmin päässä. Marm alkoi itkeä, yritti viiltää kurkkunsa miekalla, mutta Thok mursi Marmin käden ja otti hänet hartialleen. Marm menetti tajuntansa, mikä oli parasta.

Thok istui vähän pidempään, yrittäen miettiä mitä tekisi pimeydessä. Sitten mies tulee. Mies näyttää Fremennikiltä, mutta haisee puhtaalta. Miehellä oli valkoinen parta ja sanoi sanoja, jotka satuttivat Thokia: ”Teitä ei ole valittu tähän”. ”Te kuolette, jos näette, mitä on oikeasti tuolla alhaalla.” Pah! Mies tekee Thokin niin vihaiseksi!

Viisas mies oli voimakkaampi kuin Thok – Thok pystyi haistamaan sen. Mies paransi Thokin jalat ja Marmin kädet, mutta hän sanoi, että Marm ei voi jatkaa, että Marm on lähellä hulluksi tulemista. Hän haluaa viedä meidät maanpinnalle, eikä ota eitä vastaukseksi. Thok niin vihainen, Bryll, mutta tietää, että mies oikeassa. Thok ei voisi antaa Marmin tulla hulluksi. Marmin mieli on yhtä terävä kuin Thokin miekka. Joten me palaamme maanpinnalle näin pitkän ajan jälkeen.

Uskooko kukaan Thokia? Minä jätän kirjeen siinä toivossa, että joku pääsee tänne. Se tarkoittaa sitä, että jonkun pitää näyttää Thokin voimat. Thok pelkää, että kukaan ei näe tätä Thokin elämän aikana. Se surullinen ajatus.

M. ja Thok

Stalker notes

Kuva

Osa 1

Neljäs kausi, vuosi 1832, päivä tuntematon.

Kaikista olennoista, joita mestarimme on tuonut toisista ulottuvuuksista, vaanijat (Stalkers) ovat olleet suurin menestys. Heidän muotonsa on ase itsessään: leijuvia olentoja, jotka ovat olennaisesti isoja silmämunia, tai joukko silmämunia ilkeillä mahoilla yllättävissä paikoissa. Ne ovat myös taitavia taikuudessa; Jopa sen pienemmillä etsijöillä on suuri vastustuskyky meidän maailmamme taikuudelle.

Pimeät, vääristyneet energiat ovat niin yleisiä heidän kotiulottuvuudessaan, että se yhdistettynä hirviöiden synnynnäiseen taialliseen luonteeseen on antanut monien uniikkien ja voimakkaiden vaanijoiden kaaoksellisen evoluution.

Yksi sellainen esimerkki on ”Ulottuvuus-jäädyttäjä Lakhrahnaz” meidän kielellämme. Kadun sen nimen kysymistä sen omalla kielellä, sillä sen lukuisten huulettomien suiden muodostamat kuultavat ja kuulemattomat äänet saivat pääni särkemään ja nenäni vuotamaan verta, jonka Lakhrahnaz sitten jäädytti. Sillä on suuri kyky hallita lämpötiloja, ja uskon, että paras paikka sille olisi lähellä maanpintaa, missä ympäristö on kylmä, karu, ja kaikista tärkeimpänä, kaukana minusta.

Osa 2

Neljäs kausi, vuosi 1832, päivä tuntematon.

Vaanijat rakentavat pesiä jätteistä ja biologisesta aineksesta, jota ne valmistavat ja sylkäisevät ammottavista kidoistaan. Ne käyttävät pesiään pääosin lepäämiseen ja kasvamiseen, mutta myös kutevat siellä. Olennot lisääntyvät suvuttomasti näkemäni perusteella; yksittäinen silmä käärmemäiseen näköhermoon kytkettynä liukui ulos olennon silmäpidikkeestä, kaivautuu sen pesään ja pois näkyviltä, luultavaksi itääkseen.

Minulla on sellaista tietoa vaanijoiden pesistä, koska eräs erityisen voimakas vaanija, joka kutsuu itseään nimellä ”yön tuijottaja Khighorahk”, on asettunut paikkaan, minkä piti olla yksityinen huoneeni. Tulin takaisin löytääkseni lumotut soihtuni sammutettuna ja epätavallisen pimeyden. Kun sytytin yhden soihduista, olento kirkaisi ja teki vastahyökkäyksen piiskaamalla minua lonkeroillaan. Minä sammutin valonlähteeni, ja olento rauhoittui. Näyttää siltä, että olento on kotonaan pimeydessä ja käyttää pimeyden viittaa hyödyksi.

Olen päättänyt tilata uuden yksityisen huoneen ja jättää pedon tekemään omia juttujaan; me menemme pian eteenpäin ja liitymme mestarimme seuraan joka tapauksessa, ja tämä hirviö toimii voimakkaana vartijana kaikkia vastaan, jotka uskaltavat seurata meitä.

Osa 3

Neljäs kausi, vuosi 1832, päivä tuntematon.

Vaanijat ovat älykkäitä olentoja, ja pystyvät keskustelemaan yllättävän älyllisesti meidän kielellämme. Eri vaanijatyyppien käyttämät moninaiset taikuudet myöskin näyttävät, että ne ovat kykeneviä itsenäiseen ajatteluun. Olennot näyttävät myös reagoivan kaukana oleviin lajitovereihin, mikä viittaa jonkinlaiseen jaettuun tietoisuuteen. Vaanijat ovat outo ja voimakas laji, ja olen kiitollinen, että ne päättivät liittoutua kanssamme vastustamisen sijaan. Niin voimakkaat ja älykkäät olennot olisivat voineet aiheuttaa mestarillemme vakavaa haittaa.

Tänään näkemäni vaanija oli, kuten yleensäkin, erilainen muihin verrattuna. Ensimmäiseksi, tämä olento ei pysty, tai ei halua, lentää. Se raahaa itseään maassa, kun se pakotetaan liikkumaan; se kuitenkin haluaa ripustaa itsensä, mihin se pystyy pitkillä lonkeroillaan. Olento on asettanut itsensä yläpuolella olevaan kattokuiluun, mikä johtaa tästä kerroksesta seuraavaan; täydellinen paikka vartioida, ainoa paikka mistä pääsee seuraavaan kerrokseen vastustajista huolimatta.

Tämä vaanija kutsuu itseään nimellä ”varjo-väärentäjä Ihlakhizan” ja käyttää sekä varjo- että valohyökkäyksiä vihollisiinsa. Näin kun se hyökkäsi erään pakenevan orjan kimppuun. Kun orja taisteli sitä vastaan, Ihlakhizan vapautti kirkkaan valon välähdyksen, joka eksytti surkimuksen. Paniikissa hän pakeni varjojen suojiin, mikä valtasi ja ahmaisi hänet, eikä jättänyt jälkeäkään hänestä. Tämä olento oli yksi hermostuttavimmista ja tehokkaimmista vaanijoista, jonka olen kohdannut tähän asti. Olen iloinen, että hylkäämme tämän kerroksen huomenna, ja siirrymme seuraavaan.

Osa 4

Neljäs kausi, vuosi 1832, päivä tuntematon.

Tutkimukseni vaanijoista ovat antaneet minulle mainetta velhojen keskuudessa, kuin minun löytöni olisivat muka vähemmän kannattavia kuin heidän tyhjät katutemppunsa. He eivät pysty näkemään vaanijoiden komeutta, inhottavaa tunnetta, joka tulee heidän silmiä tuijottaessa. Eilen minä kompastuin toiseen syyhyn ihailla niitä. Kun istuin ja piirtelin vaanijan pesintäaltaassa, bovimastyx käveli sisään. Ennen kuin sain sen paimennettua ulos, iso yksisilmäinen vaanija nousi altaista ja alkoi kiertää sitä. Sen ainoa mustuainen välkkyi jonkinlaista luminesenssia. Istuin ja aloin kirjoittamaan muistiinpanoja, bovimastyx hirnui ja näytti ymmärrettävästi epämukavalta.

Vaanija pysähtyi äkkinäisesti, väläytti punaista mustuaista ja räjähti salamaisella risahduksella, iskien mastyxen lattiaan, verisenä ja tajuttomana. Pystyin vain katsomaan lumoutuneena, kun pienemmät vaanijat tulivat ison vaanijan ruumiista ja alkoivat syömään molempia, mastyxia ja olentoa, joka oli varmasti heidän äitinsä. Mahtava näky.

Osa 5

Neljäs kausi, vuosi 1845:

Minun päiväkirjani ovat kadoksissa. Minulla on kamalia, kauhistuttavia epäilyksiä Bilrachista kulkemassa Daemonheimin ylemmillä kerroksilla selaamassa läpi merkintöjäni ja repimässä ne palasiksi – ja levittämässä kirjoituksiani ympäri kerroksia. Tosiaankin, kaikki kirjoittamani on kadonnut huoneistani: Tilauslomakkeet, ympäristömuistiinpanot ja kirjoitukseni, jotka olen kirjoittanut matkoillani. Tämä ei voi tietää mitään hyvää. Pelkään, että synkät pilvet roikkuvat yläpuolellani näissä säättömissä syvyyksissä.

En voi tehdä asialle mitään: minun pitää jatkaa kuin kaikki olisi hyvin, ja toivoa. Minun seuraava tehtäväni on tutkia olentoa, joka tuli äskettäin tähän ulottuvuuteen; Bilrach pyysi minua kirjoittamaan muistiinpanoja Shuklarhazhista, vaanijasta, joka on huomionarvoinen, koska se on niin huomaamaton. Se ei ole aggressiivinen eikä seurallinen. Siitä tulee mielenkiintoinen tapaus, ja se voisi antaa paljon hyödyllisiä tuloksia vaanijoiden paimentamisesta – mutta minun pimeällä pilvelläni on myös ääni, ja tuo ääni kertoo minulle, että tämä vaanija ei ole lähelläkään suotuisaa. Bilrach, ole armollinen; älä anna tämän olla ansa.

Grondaban

Behemoth notes

Kuva

Osa 1

Neljäs kausi, vuosi 1824, päivä tuntematon.

Mestarimme kokeilu portaaleilla toisiin ulottuvuuksiin on tuonut monia kiinnostavia olentoja. Yksi merkittävimmistä löytyneistä lajeista ovat eräät, joita kutsumme behemoteiksi. Nämä valtavat olennot ovat fyysisesti voimakkaita, ja jotkut omaavat jopa piileviä taiallisia voimia. Valitettavasti, ne eivät ole kehittyneet kommunikaatiossa, ja seuraavat vain vaistoaan, eivät määräyksiä. Harmillista, mutta heillä on silti käyttöä.

Me asetamme niitä luolastoon vartijakoiriksi. Täällä on eräs erityinen behemot-laji, joka sopii hyvin jäätyneille alueille lähellä maanpintaa. Sillä on paksu nahka, ja sitä ohjaa vain luonnollinen ravinnontarve. Näillä karuilla jäätyneillä alueilla ruoka vähäistä ja uskon, että se taistelee raivokkaasti sen puolesta.

Osa 2

Neljäs kausi, vuosi 1824, päivä tuntematon.

Mitä enemmän näen behemoteja, sitä vaikuttuneempi olen lajin monipuolisista ala-lajeista. Anatomia, jonka annoin koirista oli täsmällisempi, kuin kuvittelin; monien olentojen monet koot ja psykoloogiset erikoisuudet ovat kaikki osa samaa perimää ja jakavat vain perusmuodon.

Viimeisin huomioni saanut laji oli eräs, jonka olin nimittänyt ”suojapedoksi” (Bulwark beast) johtuen sen kovasta, kivimäisestä ulkokuoresta ja ihailtavan kilpimäisestä leuasta, joita se käyttää suojatakseen itseään hyökkäyksiltä. Nämä olennot ovat lähes vahingoittumattomia niin kauan kuin niiden kilpi pysyy ehjänä. Vain taikuudella on pieni vaikutus niihin ennen kuin kilpi poistetaan. Nämä olennot ovat täydellisiä vartijoita, joten asettelen niitä luolaston alueille, joissa emme enää välitä asua varmistaaksemme, että jättämämme alueet asettavat haasteen tunkeilijoille.

Osa 3

Neljäs kausi, vuosi 1824, päivä tuntematon.

Behemotien ulottuvuus on laajaa avointa erämaata. Se jatkuu niin pitkälle kuin silmä kantaa kaikkiin suuntiin, ja eri alueilla voi olla hyvinkin erilaiset ilmastot – ikuisesta lumimyrskystä tulikuumiin aavikoihin ja siitä suolasoihin kokonaan ilman elämää. Tämä on aiheuttanut astronomisen muutoksen olentojen fyysisiin ominaisuuksiin. Niiden luurankomainen rakenne pysyy samana sukupolvien ajan, mutta niiden nahkojen kovuus, kynsien ja leuan muoto, luitten massa ja koko vaihtelevat paljon.

Hieman aikaisemmin tuotu näyte yksi äärimmäisistä esimerkeistä näitten olentojen monipuolisuudesta. Minut tuotiin ennen sitä ja eikä päinvastoin, koska vain osa siitä mahtui portaalista meidän ulottuvuuteemme. Portaalista tuli esiin vain valtava naama, jolla on kynsimäiset leuat. Se yritti raivoisasti vetää loput ruumiistaan portaalin läpi. Päätin jättää sen niin kuin se oli; portaali, josta se tuli läpi, oli sen oven edessä, mihin tarvitsimme vartiointia. Niin kauan kuin tuomme portaalille päivittäin syöttejä, se viettää suurimman osan ajastaan vartioiden sitä.

Olen ohjeistanut velhojani asettamaan samantyyppisiä ’sopimuksia’ muitten samantyyppisten ja kokoisten kanssa, kaikkialle missä me nyt asumme. Ne suojelevat meitä hyvin tunkeilijoilta ja ne eivät pääse tarpeeksi syvälle tullakseen ulottuvuuteemme ahmaistakseen ketään, jota niiden ei pitäisi. Jos meidän pitää mennä ovien läpi, meidän pitää vain sulkea portaalit päästäksemme petojen ohi ovelalla, kauhistuttavalla, vaikkakin huvittavalla tavalla.

Osa 4

Neljäs kausi, vuosi 1824, päivä tuntematon.

Behemotit eivät ole koskaan olleet tasapainoinen laji, tai erityisen arvattavia. Ne voivat olla hyödyllisiä, mutta niiden vaikutukset ja toiminnat ovat tarkoittaneet kahden vuoden lisäkaivamista ja lukemattomia määriä resursseja on käytetty niiden kesyttämiseen, yleensä onnistumatta. Ongelmana on, että niitä on melkein mahdoton tappaa tai lähettää takaisin portaalista niiden ulottuvuuteen. Kun ne ovat tällä, ne ovat täällä melkein ikuisesti. Riimusidonta on tyylikäs. mutta kallis vaihtoehto, missä behemot yhdistetään riimutaikuuteen ja sitten ohjataan taiallisilla pulsseilla monien pilarien läpi. Lexicus keksi tämän järjestelmän ennen kuin hänen mielensä harhaili, ja emme ole kyenneet parantelemaan sitä sen jälkeen.

Osa 5

Neljäs kausi, Vuosi 1824, päivä tuntematon.

Yritän viettää niin vähän aikaa toivonahmijoiden (Hope Devourer) luona kuin mahdollista; tosin, niiden häkkihuoneensa ovat yleensä tyhjiä, ja vain muutamat uskaltavat mennä niiden lähelle. Tämän pitäisi tehdä niiden ruokkimisesta vaikeampaa, mutta totuus on paljon mielenkiintoisempi: kun bovinmastyx paimennetaan ahmijan häkkiin, ne menevät hitaasti ahmijaa päin ja sitten kaatuvat lattialle, hyväksyen kohtalonsa. Jotkut jopa hieroutuvat sitä vasten, ihan kuin haluaisivat päästä sen suuhun. Tämä toivottomuus on kiinnostavaa ja jaan kiinnostukseni selvästi Bilrachin kanssa. Hän viettää monia tunteja niiden kanssa, imien niistä energiaa samalla kun ne imevät hänestä. Hän palaa virkistyneenä, ja ne näyttävät vahvistuvan siitä.

Kal’Gerion Notes

Kuva

Osa 1

Neljäs kausi, vuosi 1837, päivä tuntematon.

Mestarimme portaalikokeilujen tuomat Kal’Gerion-demonit ovat todellakin voimakkaita liittolaisia. Nämä demonit olivat armeija jo ennen kuin mestarimme otti heihin yhteyttä. Bilrachin voimaesittelyn jälkeen heidän johtajansa, Kal’Ger Warmonger, lupasi olla uskollinen mestarillemme ja alkoi koota armeijaa kuten hän ohjeisti. Kal'gerion-demonien asemat ovat vähäisempi ja suurempi demoni, kuten muu maailma ne tuntee.

Merkitsevät Kal’Gerionit ovat armeijoiden kenraaleja. To’Kashilla on suuret taialliset voimat, ja hän pystyy hallitsemaan kosteus- ja lämpötilatasoja ympäristössään. Hänet asetettiin kylmille yläkerroksille, joissa hän voi käyttää voimiaan parhaiten – Ilmassa valmiiksi olevalla kylmällä kosteudella hän pystyy muuttamaan mitä tahansa isoksi jääkuutioksi demonisten sormiensa napsautuksella. Hänen lempitemppunsa on jäädyttää joku elävältä, ja sitten hajottaa se nyrkin heilautuksella, jättäen kasan sirpaloitunutta jäätä, luuta ja verta hänen nyrkkiinsä.

Osa 2

Neljäs kausi, vuosi 1837, päivä tuntematon.

Kal’Gerion-armeijalla on todella yksinkertainen armeijajärjestelmä: Kal’Ger on johtaja, hänen viisi kenraaliaan heti hänen alapuolellaan, ja vähäiset ja suuremmat demonit muodostavat muut asemat. Nämä säädyt määrittyvät voiman perusteella. He jatkuvasti taistelevat yliherruudesta, kilpaillen korkeasta asemasta.

Yksi kenraali Kal’Gerion-armeijassa on Har’Lakk, joka tunnetaan Riftsplitterinä. Tämä demoni käyttää portaaleja toisiin ulottuvuuksiin todella kiinnostavalla ja epätavallisella tavalla. Kun näin hänen taistelevan, hän avasi portaalin maahan, jonka toinen pää oli purkautuvan tulivuoren yläpuolella. Liekkien räjähdykset, tuhka ja laava polttivat vastustajan vaivattomasti. Taitava ja ennalta arvaamaton portaalitaian käyttö tekee hänestä todella tehokkaan taistelijan. Hän pystyy hallitsemaan taisteluympäristöään ja luomaan tappavia vaaroja vastustajalleen, tehden itse maan heidän alapuolellaan viholliseksi.

Osa 3

Neljäs Kausi, vuosi 1837, päivä tuntematon.

Kal’Gerion-demonit pitävät kaikkia voimia korkeassa arvossa. Tähän asti eteeni tuodut kenraalit ovat kaikki olleet erilaisten taikojen käyttäjiä, ja on hyvä tietää, että raaka voima on huomattu ja pidetään suuressa arvossa Kal’Gerionien seurassa.

Bal’Lak the Pummeler, viimeisin vartioimaan asetettu Kal’Gerion-kenraali, on hyvä esimerkki raivoavasta demonista. Hän murskaa asioita kahdella valtavalla vasarallaan niin kovaa ja lujaa kuin pystyy. Hänen iskunsa ovat niin voimakkaita ja viha hänessä niin raivokas, että hänen vasaransa tekevät maahan halkeamia, joista tulee kuplivaa laavaa ja turmiollista höyryä.

Tästä syystä olen päättänyt asettaa hänet luolaston hylätylle alueella, mikä on nykyisen asuinpaikkamme ja rituaalialueen yläpuolella. Mahdollinen sivuvahinko hänen taistellessaan on todennäköistä, ja haluaisin pitää nykyisen asuinpaikkamme, no, asuttavana.

Osa 4

Neljäs kausi, vuosi 1837, päivä tuntematon.

Bilrachille tuotiin kuolleen Kal’Gerionin naama juhla-aterialla tänään, mikä kiinnosti minua. Näyttää siltä, että ylempiarvoisen läheisyydessä Kal’Gerion tarjoaa lahjan demonin ruumiista, jonka hän on voittanut taistelussa. Voimakkaimmat demonit kuitenkin tietävät, ettei heitä voi päihittää yksi yhtä vastaan taistelussa, joten he pilkkaavat ja vähättelevät pienempiä demoneita, yrittäen saada heitä taistelemaan toistensa kanssa.

Ajattelen erästä Kal’Gerionia tätä kirjoittaessani, Yk’Lagor Thunderoussia. Hän oli menettänyt asemansa, koska hän oli harventanut joukkojaan pakottamalla heitä tappamaan toisiaan ja määräsi lisää joukkoja Kal’Gerionien ulottuvuudesta. Velhot kertoivat minulla, että Yk’Lagor on silti yliluonnollisissa kerroksissa, jossa hänen voimaansa imetään opetuksena niille suurille demoneilla, jotka kyseenalaistavat Bilrachia. Voimanäyttelyn pitäisi tarkoittaa sitä, että Bilrach tulee saamaan lisää Kal’Gerionien ruumiinpalasia tulevaisuudessa.

Osa 5

Neljäs kausi, vuosi 1837, päivä tuntematon.

Bilrachin ja Kal’Gerin välillä on räjähdysherkkää kunnioitusta, ja on helppo nähdä miten tämä epätodennäköinen yhteistyö on kestänyt. Kal’Ger on saanut maassaan kansansa kunnioituksen, kiukuttelevasta vihastaan ja murjotuksestaan huolimatta. Hänen demoninsa ovat asettaneet hänet johtajakseen ja ottaneet hänen nimensä omakseen. Bilrach uskoakseni uneksii noin syvästä kunnioituksesta; hänen palkallisensa joko kuolevat tai palvelevat häntä pelosta tai vaihtoehtojen puutteesta. Bilrachissa Kal’Ger taas näkee rajoittamatonta ja raakaa voimaa, joka on käypää valuuttaa demonivaltakunnassa. Kal’Gerissa Bilrach näkee kunnioituksen, jonka hän odottaa saavansa mestariltaan. He ovat häiriintynyt perhe, mutta potentiaalinen ja voimakas.

Sekalaiset

Astea Frostweb’s journal

Neljäs kausi, vuosi 1724, päivä tuntematon.

Merkintä 1

On kulunut viisi vuotta siitä, kun Lexicus ja minä ryhdyimme auttamaan Billiä hänen työssään. On tuskallista olla kaukana Lexistäni. Hän on syvemmällä maan alla, mutta uskon, että pidän enemmän täällä olevasta kylmästä ilmasta. Minä aion käydä Lexin luona; en ole halannut häntä pitkään aikaan. Bill sanoo, että kaivamme RuneScapen historian suurinta taika-aarretta. Täällä maanpinnan alapuolella näkemäni perusteella tulen joka päivä vakuuttuneemmaksi, että se on totta. Voin vain miettiä mikä odottaa meitä työmme lopussa.

Merkintä 2

Minua on pyydetty tekemään joitain kummallisia tehtäviä tänään – melkein huolestuttavia. Bill on pyytänyt Lexicusta ja minua tekemään monia taika-ansoja ja esteitä luolaston kerroksiin yläpuolellamme. Hänen antamansa perustelun mukaan sen olisi tarkoitus varmistaa, että etenemisemme jatkuu ilman ei kutsuttuja vieraita. Hänen pyytämänsä ansat ja mekanismit tuntuvat kuitenkin yhtä hyvin pitävän ihmiset luolastoissa kuin vieraat poissa. Olen alkanut epäilemään Billin aikomuksia. Kerron huolistani rakkaalleni; ehkä, yhdessä voimme tajuta tilanteen.

Merkintä 3

Lexicus on paljastanut totuuden, jota on liian vaikea käsittää. Meidän pitää tappaa Bill. Me voimme mennä nyt kohtaamaan hänet ja lopettaa tämän hulluuden. Toivottavasti jumalat suojelevat meitä.

Troll scrawlings

Rukaa jot olen syönyt täs paikas:
Päivä yks: Icy bones. Hyvä nimi. Minu nimi tuo nyt.
Päivä kaks: Jäähämähäkki. Rapeaa, maistuu hyväle.
Päivä kol: Kiviä, maistuu samalta kuin uvver-kivet, mutta kolempia, ammasta sattuu.
Päivä nelj: Ei mitän, hampat silti satuu.
Päivä viis: Äänekäs ihminen, käytää turkkia.
Päivä kuus: Turkki. Maistu ok. Kurku kutisee ny.

Enviromental effects (part 1)

Viides kausi, vuosi 46, päivä tuntematon.

Kun pääsemme lähemmäksi sitä, mitä mestarimme etsiikään tämän paikan pohjalta, vaikutukset meidän maailmaamme tulevat näkyvämmiksi. Materiaalit ympärillämme ovat vääristyneet sen vaikutuksesta, uusia tuntemattomia materiaaleja ilmestyy säännöllisesti. Ensin aloimme löytää pieniä esiintymiä vain luolaston syvimmissä paikoissa; pian sen jälkeen kuitenkin tuli samanlaisia löytöjä ylempää luolastosta, jopa melkein 1000 vuotta sitten rakennetuille jäätyneille alueille ilmestyi näitä outoja esiintymiä: Metalleja, uusia puita, uusia kasveja. Kaikki nämä olivat tulleet esiin, kun aloimme kaivaa.

Voin vain kuvitella mitä määränpäässämme on, syvemmällä silti maan alla. Niin suuri voima, joka voi muuttaa, korjata, ja uskallan sanoa, turmella maailmamme aineksen fysikaalisia ominaisuuksia.

Divine Skinweaver’s journal

Joka päivä häpeääni on yhä vaikeampi kestää - kuin härkä laahaamassa vuorta, johon lisätään pikkukivi joka päivä. Skinweavereista vain minut valittiin saattamaan seurue pimeän yksilön ulottuvuuteen. Minun tehtäväni oli pitää heidät elossa. Olen ainoa, joka jäi jäljelle. Tehtäväni epäonnistuminen on kirkas kuin vuorilähde. En voi palata gorajoon. En aio tuoda häpeää kansalleni. Minä jään tähän maailmaan, ja teen mitä pystyn auttaakseni niitä, jotka ovat tarpeeksi vahvoja tai hullunrohkeita haastamaan pimeän yksilön.

Tämä alue on täynnä epävakaita käytäviä muihin maailmoihin, jotka tuovat sanoinkuvaamattomia olioita tänne. Minä yritän estää tämän pahan virtauksen, suojellakseni tämän maailman asukkaita veljieni kohtalolta. Ehkä he onnistuvat siinä missä minä epäonnistuin, ja minä voin saada miellyttävää mielenrauhaa tietäen sen, että minä autoin joitain, jotka voivat jonain päivänä kostaa kaatuneille veljilleni, ja nostaa häpeän vuorta vähän olkapäiltäni.

Hobgoblinin scrawlings

Minä herään tänään ja minulla ajatus. Olen hobgoblin. Minulla taikuutta. Hobgoblineilla ei yleensä taikuutta. Minä erikoinen, Iso Korkea Sotajumala valitsi johtamaan armeijaa! Minä johtaa iso heimo, on iso armeija, ja valloittaa korkeat tyypit terävillä miekoilla maailma Isolle Korkealle Sotajumalalle!

Minä teen säännöt armeijalle.
1 – Iso Korkea Sotajumala kaikkia parempi
2 – Minä parempi kuin kaikki muut (paitsi Iso Korkea Sotakumala)
Siinä tarpeeksi sääntöjä. Viimeistelen myöhemmin. Lisää haisevia korkeita tyyppejä havaittu. Miksi ne tulevat talooni? Minä teen ison talon maanalle jotta saisin olla yksin, mutta korkeat tyypit tulevat talooni. Menen antamaan niille opetuksen:

Isolle Korkealle Sotajumalalle!

The Price of Betrayal

Kaikille, jotka lukevat: varokaa.

Tämä on mestarimme tahdon uhmaamisen hinta. Anna itsesi mestarille, tai hän ottaa kaiken mikä tekee sinusta ihmisen, ja, epäelävässä orjuudessa, sinä saat viettää lopun ajastasi ottaen toisten elämiä hidastaaksesi mätänemistäsi tyhjyyteen.
Jos kieltäydyt työskentelemään elämässä, työskentelet ikuisesti kuolleena.

Eläköön Bilrach!

Eläköön Zamorak!

Equipment requisition receipts

Tilausnumero: #739
Nimi: Rammernaut Hoskins
Asema: Rammernaut-vartijoiden kapteeni.
Tilattu: Iso nuija
Toteutettu: Kyllä
Merkinnät: Kohtuullinen tilaus. Tämä mies on valtava; Meidän tavalliset nuijamme ovat kuin leluja hänelle.

Tilausnumero: #1025
Nimi: Rammernaut Hoskins
Asema: Rammernaut-vartijoiden kapteeni.
Tilattu: Isompi nuija
Toteutettu: kyllä
Merkinnät: Edellinen nuija mitä en pystynyt edes nostamaan oli kuin yksikätinen nuija hänelle. Tämä tarvitsee äärimmäisiä mittoja.

Tilausnumero: #1036
Nimi: Rammernaut Hoskins
Asema: Rammernaut-vartijoiden kapteeni.
Tilattu: Isoin nuija
Toteutettu: ei
Merkinnät: Vähänkin isompi ja hänellä olisi tasapaino-ongelma. Edellinen on enemmän kuin riittävä.

Lexicus Runewright’s journal

4. kausi, vuosi 1724, päivä tuntematon.

Merkintä 1

Viimeiset viisi vuotta ovat kuluneet niin nopeasti, että ilman seinälläni olevaa kalenteria en uskoisi kuluneen viittä vuotta. Hiljaisuutta ja yksinäisyyttä on ollut saatavilla riittoisasti, kun olen matkannut sitä kohti, minkä Bill uskoo olevan tuhansien elinikien taiallinen löytö, mutta sen viehätys heikkenee. Myöhemmin aion pukea karvaisen viittani ja mennä kylmyyteen lähemmäksi maanpintaa; en kestä tätä yksinäisyyttä enää, minun pitää nähdä Asteani.

Merkintä 2

Olen alkanut epäillä Billin aikomuksia. Pelkään, että vainoharhaisuus on saanut hänet sekaisin; hän käski Astean ja minun sulkea tie maanpinnalta tänne, suojellaksemme löytöä niiltä, jotka voisivat viedä sen häneltä. Hän luottaa minuun tarpeeksi antaakseen tämän tehtäväkseni – ehkä voin saada hänet kertomaan minulle lisää. Tuntuisi paljon paremmalta, jos tietäisin mitä kohti olemme kaivamassa, ja miksi on niin tärkeää estää muita pääsemään tänne, jopa heidän elämänsä uhalla. Puhun hänen kanssaan huomenna, mutta toistaiseksi menen Astean luo. Hän on käyttäytynyt oudosti tämän tehtävän antamisen jälkeen. Hän varmaan jakaa huoleni; ehkä me löydämme jotain helpotusta toistemme sanoista.

Merkintä 3

Me seisomme jyrkänteellä. Bill heittäisi meidät pimeimpään pimeyteen, ja raunioittaisi meidät kaikki. Astean ja minun pitää kohdata hänet. Toivottavasti jumalat antavat meille voimia.

Ammunition requisition orders

Tilausnumero #782
Nimi: Sagittare Bolton
Asema: Sagittare-jousiampujien kapteeni
Tilattu: 1000 Sagittare-nuolta
Toteutettu: Kyllä
Merkinnät: Tämä yksikkö käyttää nuolia kuin vettä, mutta he ovat tarpeellisia. Nuolet lähetetty.

Tilausnumero #1012
Nimi: Sagittare Bolton
Asema: Sagittare-jousiampujien kapteeni
Tilattu: 2000 Sagittare-nuolta
Toteutettu: Kyllä
Merkinnät: Pitää lisätä nuolituotannon resursseja.

Tilausnumero #1023
Nimi: Sagittare Bolton
Asema: Sagittare-jousiampujien kapteeni
Tilattu: 3000 Sagittare-nuolta
Toteutettu: Osittain. 1250 Sagittare nuolta lähetetty
Merkinnät: Nuolet loppuivat. Ei ollut tarpeeksi nuolia täyttämään vaatimuksia. Pistä eteenpäin tilaus saggitare-joukkojen nuolientekokoulutuksesta, jotta he voisivat tehdä itse nuolensa.

Bellefleur’s journal

Päiväkirja, vuosi 1845.

On kulunut kaksi viikkoa, kun Griss, Radgund ja minut siirrettiin kalustetuista kerroksista vartijaksi tähän paikkaan, ja se ei ole menemässä paremmaksi. Lähettejä lukuun ottamatta kaikki ihmiset täällä ovat kipeitä ja vanhoja, lähetettynä necrolordeille, jotka tökkivät ja huutavat heidän ylitseen kuin ostaisivat lihoja kaupasta.
Griss ei ole melkein koskaan täällä. Hän viettää iltansa etsiessään Radgundia, joka on ollut kadoksissa jo kolme päivää. Griss ei usko, että necrolordit olisivat voineet leikata Radgundin osiin, joten hän yrittää etsiä häntä kaikkialta silloin kun hän pystyy. Hän vain haluaa kolme ystävää takaisin yhteen.
Ehkä minun ei pitäisi olla niin masentunut; onhan mahdollista, että me voisimme olla kolmikko taas, selviämässä yksin tässä kurjassa paikassa. Ehkäpä.

Bellefleur

Tombstone transcription

Olen kääntänyt sanat, jotka on kirjoitettu Grave Creeperin hautakiveen: ”Täällä makaa Atlus Creeper, haudankaivaja. Hänen rikkautensa olivat luut, ja hän varasti niitä oman mielensä mukaan. Me pyydämme, että sinä varastat hänen rikkautensa samalla huolettomuudella. Anna hänen hautansa ränsistyä, hänen ruumiinsa pilaantua ja matojen kasvaa väsyneiksi kääntyessään.” Uskon että, lukemalla hautakiven minuun on tullut kamala kirous, joka ottaa ruumiistani vallan. Voin vain toivoa, että lukemalla tämän käännöksen kirous on siirtynyt sinuun. Olen pahoillani, lukija, mutta minun tilanteeni vaatii epätoivoista toimintaa. Älä ota sitä henkilökohtaisesti.

Radgund

Arch Necrolord request

Rakkain isä,

Me kumarramme sinun voimallesi ja ymmärryksellesi, mutta pyydä, että meille lähetettäisiin terveempiä ruumiita. Ihmisten sairaudet jyrsivät heidän luitaan, mikä tekee heidän uudelleenherätetyt ruumiinsa heikoiksi; kuten luurangot, he keikuttavat ja kalisuttavat hampaitaan valituksessa. Vaikka sinun tarkoituksesi on mahtava ja lopullinen tehtävä on lähestymässä, me pyydämme, että lähetätte tukevampaa lihaa ja vankempia luita, jotta voimme tehdä niistä armeijan sinulle. Ylistys Zamorakille!

Arch Necrolord

Blink’s scribblings

Missä Blink? Foosh! Ei näe Blink koska Blink täällä. Foosh! Foosh! Foosh! Ei näe Blink missään, koska Blink on kaikkialla! Foosh! Blink kävelee takaperin portaalin läpi. Hsoo F! Ha!

Blink iskee vihollista takaperin ja etuperin. Fooshoo F! Blink kävelee baariin. Foosh! Blink nyt baarin toisella puolella! Vitsi, kyllä? Foosh! Blink ei tarvitse ystäviä koska hän näkee muut Blinkit kun Blink menee portaalien läpi. Foosh! Blink Blink Blink Blink. Moi Blink!
Fooooooooooosh!

Gulega missive

Hyviä uutisia, heimolaiseni! Bilrach on kuin, lapsi joka leikkii käärmeiden kanssa, ja hän on tuonut gulegan tänne! Me gorajot olemme sopeutuneita ja kehittyneitä taistelemaan gulegaa vastaan kauemmin kuin historiassamme kerrotaan: me tiedämme mihin iskeä ja minne tunkeutua. Siitä huolimatta Bilrach tuli maailmaamme ja toi gulegan luolastoonsa. Hänen olentohoitajansa ovat epäonnistuneet kesyttämään niitä, ja hänen stormbrigerinsä eivät onnistuneet tappamaan niitä; joten gulega aiheuttaa kaaosta, aiheuttaen Bilrachille enemmän harmia kuin hyötyä. Tällä kertaa, pitkän kamppailumme jälkeen gulegaa vastaan, olemme samalla puolella taistelemassa yhteistä vihollista vastaan. Meidän esi-isämme luulivat, että se ei olisi ikinä mahdollista. Bilrach, olet nyt mennyt liian pitkälle, ja me ylistämme sinua siitä.

Sachem Bloodrager

Resource requisition orders

Tilausnumero #1445
Nimi: Rammernaut Hoskins
Asema: Rammernaut-vartijoiden johtaja (alemmat kerrokset)
Tilattu: 20 Bovimastyxia, 200 pilaantunutta bouldabassia, 100 ihmisruumista, 10 salve-säkillistä luita.
Toteutettu: ei
Merkinnät: Pyyntö oli hädin tuskin luettavaa, kirjoitus oli lapsellista, ja pyytäjä ei onnistunut kertomaan yhtään syytä pyynnölle, eikä pöytäkirjoissamme ole mitään mikä viittaisi siihen, että niitä tarvittaisiin alemmilla kerroksilla. Ala-arvoiset kirjoitustaidot eivät kuulu Hoskinsin taitoihin, eikä outo hyytelömäinen aine, joka täyttää koko tilauspyynnön. Pyyntö on lähetetty eteenpäin vartijoiden johtajalle kurinpitoa varten.

Portal notes

Neljäs kausi, vuosi 1840, päivä tuntematon.

Tänään satuin näkemään oudon tapahtuman erään epätasapainoisen portaalin sisällä. Se oli niin hämmästyttävää, että hädin tuskin uskoin sitä: minä katselin maata paljon meidän yläpuolellamme… Niiden entisessä komeudessaan. Ei raunioita, ei jäistä niemimaata, vaan vihreä ylätasankoa, jossa oli pimeä linna pystyssä, komeana. Sitten näky muuttui ja palautui sen tuttuun loistoonsa, ja minä suruissani katsoin alaspäin. Siellä jalkojeni juurella näin pergamentin palasen, joka oli oletettavasti tullut aikapyörteiden läpi.

Sen enteellinen viesti sai minut rauhattomaksi, minä piilotan sen näiden sivujen väliin ja tutkin niitä, kun olen varma, että olen yksin.

Scrap of parchment

… se vei keskittymiseni kokonaan, sillä olin kokoamassa ja keskittämässä voimiani valmistautumiseen. Levossani ei ollut kyse tietoisuuden puutteesta, vaan se oli niin suurta keskittymistä, että jouduin lopettamaan kaiken muun toimintani…

Letter to an acolyte

Parahin Jäsen,

Kirjoitan tämän kirjeen suurella katumuksella. Olet ollut kanssamme monia vuosia, ja sinun palveluksiasi on arvostettu todella paljon, mutta sinun aikasi meidän kanssamme täytyy päättyä. Me toivomme, että tämä päätös ei saa sinua menettämään toivoasi, tai järkytä muistojasi tästä paikasta, jota kutsuit kodiksesi.

Me toivomme sinulle menestystä polullasi, sillä tiedämme, että se ei tule olemaan helppoa. Tiedä, että me ajattelemme ja rukoilemme, että sinä löydät tarkoituksesi tässä maailmassa ja seuraavassa.

Näkemiin.
Veljesi ja siskosi.

Letter from Brundt

Jaloimmalle vieraallemme,

Anna minun kiittää sinua veljiemme pelastamisesta Demonien käytävistä. Emme tiedä mikä sai sinut matkustamaan maan alle, ja meidän tietäjämme ovat epävarmoja siitä, miten pääsit sinne suojaavien muurien läpi, mutta sinun apusi ei jäänyt huomaamatta. Keskusteltuamme valtuuston kanssa uroteoistasi on suuri kunnia toivottaa sinut Fremennikeihin. Olen ylpeä, että saan kutsua sinua ’veljekseni’.

Minä näin rohkeutesi ja nyt ymmärrän, että tämä paikka, mitä monet kutsuvat Daemonheimiksi, on enemmän mitä voimme hoidella. Kun palaan kotiimme, sana on lähetetty seikkailijoille ympäri Gielinoria. Me toivomme, että heidän ja sinun avullasi voimme häätää sen sisällä olevat turmeltumat.

Ja niin, veljeni, minun pitää kysyä sinulta vielä yhtä asiaa sinulta… että saattaisit nämä soturit luolastoon. Ole heidän oppaansa. Siten he saattavat päästä syvemmille kerroksille ja pistää lopun tälle pahuuden lähteelle.

Hyväksy nämä turkit, kypärä ja kengät, ja olkoon sinua tähän asti suojellut jumala valppaana tulevinakin päivinä.

Suuret kiitokset.

- Brundt, Fremennikien heimopäällikkö

Strange Token

Kuva

Mitä tämä täällä tekee? Näyttää siltä, että se ei kuulu Daemonheimiin.


Lähteet: RuneScape, Dungeoneering

Tehnyt: Voya
Ilmoita virheestä

Muokattu viimeksi: 23:50 09.04.2016