Pete pysähtyi juuri ennen Hammaslääkärintietä. Muhammad oli yhä paikalla, ja raijasi tajutonta Eeroa pois tieltä, kohti vieressä sijaitsevaa ojaa. Pete irvisti. Hän ei kykenisi tekemään mitään, ennen kuin muut olisivat saapuneet. Hän kyyristyi tien vierustalla sijaitsevan kiven taakse odottamaan, katse tiukasti mustassa pojassa. "Saatanan Mustis", Pete kirosi itsekseen ja puri huultaan. Minuutit kuluivat ja Pete hikoili. Ehtisivätkö muut paikalle, ennen Muhammadin poistumista, vai tulisiko hänen kohdata iso poika yksin?
Juoksuaskelia. Useamman henkilön juoksuaskelia. Pete huokaisi helpotuksesta. Muut olivat ehtineet paikalle ajoissa, ja vieläpä joukolla. Kaikki olisivat läsnä. "Psst, täällä", Pete kuiskasi ja vinkkasi muut luokseen. Pojat ryntäsivät Peten luo. "Mitä tapahtuu?", Jonne kysyi hämillään. "Kattokaa tonne varovasti. Muhammad on vika susi", Pete sihahti hampaidensa välistä. Muut tottelivat kehotusta ja hämmästyivät, nähdessään Muhammadin Eeron luona. "Ei kerpele", Jonne sihahti. Muut nyökyttelivät. "Antakaa mä hoidan", Pete keräsi rohkeuttansa. "Nyt mennään!", hän huudahti ja lähti juoksemaan kohti Muhammadia, ritsa valmiiksi viritettynä. Muut seurasivat.
Musta poika huomasi nopeasti rynnäkön ja vaikutti hölmistyneeltä. "Mitä te.. Mitä te täällä?", hän ei saanut sanaa suustaan. "Eero ehti soittaa mulle!", Pete karjaisi vastauksen ja tähtäsi Muhammadia ritsallaan. "Kaikki on ohi, Mustis", Jonne sylkäisi maahan. "Me tiedetään kaikki", Eppu Epänormaali säesti taaempaa. Muhammad murahti ja alkoi harkita vaihtoehtojaan. Tappelua hän ei voittaisi. Pitäisikö tässä juosta karkuun? "Miten sä saatoit tehä tämmöstä!?", Pete karjui raivosta punaisena. "Sä.. Konstaki. Ei vittu", sanat juuttuivat kurkkuun. Raivo oli valtaisa. Muhammad virnisti. "Teinpähän vaan. Tää mammarikerho ei enää tuntunu hyvältä ja ajattelin muokata sitä vähän", tumman pojan vastaus oli raivostuttava. "Me ei voida hyväksyä tätä", Jonne ilmoitti. "Ihan sama mitä te pennut ajattelette. Mä eroon joka tapauksessa", Muhammad heitti takaisin.
Peten pinna katkesi. Hän ampui ritsallaan ison kiven suoraan Muhammadia otsaan. Tämä kaatui ja löi päänsä asfalttiin. Alle viidessä sekunnissa Muhammad makasi tajuttomana asfaltilla. Poikien ilmeet olivat säikähtäneitä. "P-pete?", Hiljainen Nista kysyi epäuskoisena. "Antakaa olla. Kyllä ton tosta joku korjaa", Pete murahti takaisin, kääntämättä katsettaan Muhammadista. "Auttakaa Eeroa", ekaluokkalainen komensi. Muut katsoivat parhaaksi totella. Kolmikko nosti Eeron ylös ojasta, sai tämän virkoamaan ja auttoi tätä kävelemään pois paikalta. Ohittaessaan Peten, poikanelikko pysähtyi. "Kiitti P", Eero tokaisi ja taputti hiljentynyttä Peteä selkään. "Ei se mitään", tämä vastasi ja kätteli Eeroa. "Nähään huomenna", "Joo". Pojat lähtivät kotiin. Pete katseli hetken maassa makaavaa iljetystä, sylkäisi ja lähti itsekin tiehensä.
Kaikkien kaikottua, kaupan suunnalta astui esiin tuntematon, ja silti perin tuttu, hahmo. Mielipuoliset silmät katselivat maassa makaavaa Muhammadia. Paidaton, kaljamahainen mies, jonka selkä oli täynnä rumia arpia, käveli pojan luo, nosti tämän hartioilleen ja lähti kävelemään kohti tämän kotia. Muhammad näytteli vain pientä roolia Pormestarin suunnitelmassa, mutta siitä huolimatta pojasta olisi pidettävä huolta. Muutoin kaikki saattaisi mennä mönkään.
________________________________
Susi Zaerah on vainaa! Kyläläiset voittavat pelin!
Pelaajalista ja roolit
Spoiler:
Kiitos hyvästä pelistä kaikille! Alkupelin paria hölmöilyä, ja gamemasterin yleistä osaamattomuutta, lukuunottamatta, peli oli oikein maino ja jätti hyvän maun suuhun - toisin kuin juuri yksikään aiemmista peleistä. Seuraavan TWG:n pitää The_Rest. Aikataulu on vielä auki, mutta eiköhän se saada järjestetyksi muutaman viikon kuluttua.
