”EI KAI TAAS!” Huusi Servy Faladorin linnoituksen keskellä.
Viimeisin muistikuva Servyllä oli että hänellä oli Murhaajamestarin tehtävänä tappaa sata helvetinlähettilästä.
Siinä sitten Servy ’chillaili’, kaikki pimeni ja hän heräsi Faladorissa ilman tavaroita.
Servyn salamannopeat aivot älysivät kymmenen minuutin päästä että hänen oli täytynyt kuolla niille helvetin koirille.
Servy pudisteli itsensä white knightien ryyneistä ja käveli kohti pankkia kädet taskussa.
Hän avasi pankkinsa ja ärsyttävä kilahdus kuului.
”Mitäs täältä löytyy…” Servy ajatteli ja selaili pankkiansa.
”176 tuhatta kultarahaa, rune platebody, dragon tikari, ja 167 law runea.” Servy mutisi selaillessaan pankkia. ”Kaipa nämä pitää mennä myymään että saan edes rahaa johonkin.” Servy nappasi muutaman riimun pankistaan ja teleporttasi itsensä Varrockiin. Servy hakoili Grand Exchangeen ja pisti nopeasti tavaransa tarjoukseen. Sen jälkeen hän avasi jälleen pankkinsa ja kilahdus kuului, mikä oli tällä kertaa miljoona kertaa ärsyttävämpi kuin ikinä. Nyt Servyltä paloi pinna. Hän sulki pankkinsa rauhallisesti, ja päätti hengittää kymmenen kertaa syvään ennen kuin tekisi mitään harkitsematonta.
Yksi…Ka-a-aksi…K-k-o-olme…Nel…AAARGGHHHH!! Servy huusi ja hyppäsi pankin seinille ja löi pankkiiria niin kovaa kuin ikinä lähti suoraan nenukkaan. Hän vielä potkaisi pankkiiria ja sen jälkeen hän heitti pankkiirin ulos kopistaan suoraan kovaan kiveykseen. Ennen kuin Servy ehti tehdä muuta, Guardit tulivat ja ottivat häntä käsistä kiinni. Servy potki ja riehui mutta sen jälkeen kuului kopautus, ja kaikki pimeni…
”Ai helvetti, minun pää…” Servy voivotteli ja nousi istumaan. Hän tunsi ikävän kivilattian takamuksessaan ja yritti avata silmiään. Hän avasi silmänsä ja hän huomasi olevassa jonkinlaisessa kopissa. Aurinko sojotti pienestä reiästä koppiin, mutta silti siellä oli tunkkainen, ankea, ikävä ja kostea tunnelma. Servy istahti laholle puupenkille mikä oli kiinnitetty ketjuilla seinään. Hän ehti miettiä viisi sekuntia kunnes vartija tuli ja sanoi: ”Sata tuhatta kultarahaa niin olet vapaa Servy Birden’es. Pankkiirin vammoihin menee ainakin viisikymmentä tuhatta ja viisikymmentä tuhatta siihen että opit läksysi. Pankkiiri on kohtalaisessa kunnossa mutta hänellä on kamalia traumoja, ja hän tärisee kuin 50 vuotta vanha akrikaattori.”
”Öö…” oli Servyn ensimmäinen sana vartijan puheen jälkeen. ”Vi..vo…voi…a…” olivat toiset.
Mutta Servy nieli kopin pölyn ja sanoi: ”Minulla on varmasti monta sataa tuhatta kultarahaa, saatte niistä maksut.” Vartija vastasi tuohon: ”Tiedämme sen, otimme rahasi toisen pankkiirin avulla ja niistä kertyi tasan sata tuhatta kultarahaa. Oletimme että haluatte vapaaksi ja otimme ne. Voitte häipyä heti kun haluatte.”
Servyn silmäkulma värähti, mutta hän ei saanut sanaa suustaan. Hänen ilme oli ovela mutta samalla hämmmästynyt. Tuolla olemuksella hän tönäisi vartijan pois tieltä, lähti kopista ja käveli kohti auringonlaskua.
”Tässä sitä taas ollaan ilman gamaa ja rahaa….” Servy voivotteli itselleen. Hän työnsi kädet taskuunsa kuten aina ja istahti Varrockin pankin portaille. Ihmiset kulkivat hänen ohitseen, ja kauempaa kuului harkkojen kolahtelua, ja aurinko porotti taivaalta kaksi kertaa kovemmin kuin normaalisti, tosin Servy luuli että se porotti kaksi kertaa kovemmin koska hikoili puolet hiestään huolimalla.
”Nyt täytyisi taikoa jostain rahaa että saan jotakin…” Servy mietti itsekseen. Sitten hänen vierestään kulki Dragon fulleilla ja tuliviitalla kulkeva henkilö huudellen: ”Suuri Faladorin partyroom-drop tänään, tiedossa monia juhlahattuja ja yli sadan miljoonan edestä tavaraa, mikset kokeilisi onneasi? FALADORIN PARTY ROOMISSA KUN KELLO KUUDESTI KUMAJAA!”
”Eli kello kuusi…helvetti, sehän on 3 minuutin päästä!” Servy hyppäsi ylös portailta ja pyyhki takamuksestaan pölyt samalla kun juoksi pankkiirin luo hiki päässä ja järki jäässä.
Servy ei ollut kovin tervetullut pankkiin mutta hän viis veisasi siitä ja päätti teletä pankkiirin avulla Party Roomiin. Servy katseli ympärilleen ja arveli että paikalla oli varmasti yli puolet Runescapen väestöstä. Hän pyörähti vielä kerran ympäri ja avasi huoneen sivussa olevan arkun. Sieltä löytyi PALJON arvokasta tavaraa, ja Servy päätti että miksi ei kokeilisi. Siinä samassa afro-juhlapete ilmoitti että pallot alkaa putoamaan. Servyn nokan edestä vietiin aina pallot, ja jäljellä oli lopulta 5 palloa, Servy laittoi silmänsä kiinni ja meni puhkaisemaan palloa onnen toivossa. Servy sai pallon puhkeamaan. Maassa oli jotain mutta Servy ei erottanut sitä väkijoukon keskeltä…hän kyykistyi lähemmäksi ja hänen silmänsä pyöristyivät. Hän oli shokissa mutta sai kätensä liikkumaan viimeisillä voimillaan ja täristen oli ottamassa esinettä maasta….
Se oli ruskea, pieni...
Maassa oli pronssitikari. Servyn ilme hyytyi kerta heitolla kun hän luuli sitä maagien mestarisauvaksi. Hän jätti tikarin maahan ja työnsi jälleen kerran kädet likaisiin taskuihinsa.
"Että semmoista tuuria..." hän mietti toinen silmäkulma mutrussa.
Servy meni Faladorin pankkiin missä ei oltu kuultu Servyn ylikeitosta, kun uutiset tuppaavat kulkemaan vähän hitaasti. Hän klikkasi pankkinsa auki ja selaili sitä, hän mietti miksi kohtalo tekee hänet aina köyhäksi. Hän erotti kolmannella rivillä muun roskan seasta aarremetsästys-tehtävän. Servy otti sen pankistaan, ja katsoi ensimmäisen vihjeen. "Bow in the Lighthouse...blaablaa mitä muuta minun tarvitsisi tietää?" Servy otti köyhästä pankistaan cordinaattitavarat, lapion parit isot ja kömpelöt riimukivet sekä pari kakkua. "Eiiköhän noilla pärjäile..." Servy sanoi epävarmasti ja lähti matkaan kohti majakkaa.
Monen putoamisen ja kirosanan jälkeen Servy oli ylittänyt vedet ja suuntasi majakkaan.
Servy tappoi sulavasti tupla-agentin käyttämällä huikeita mithril nuolia.
Niin seurasi seuraava vihje ja sitä seuraava, kunnes tuli kuudes ja luultavasti viimeinen osa.
Servyn tehtävänä oli kaivaa eräitten kraatereitten välistä erämaassa. Servy alkoi lapioimaan, kunnes muutaman karkean hikipisaran jälkeen löysi tomuisen arkun. Hän avasi sen, ja katsoi palkintoa. "Perus paskaa...yksi musta nahkapaita, 34 karkkia, yksi rune tikari, ja...ja...ja..."
Servyn ilme muuttui kuin pingviini saunassa olisi, ja hän kajautti niin että jokainen revenantti kuuli: "KOLMANNEN AIKAKAUDEN KILPI!"
Servy tietysti ei ollut kuullut junkista (tosin ei hänellä olisi ollut junk-varaakaan) joten hän meni suureen vaihtosysteemiin ylpeänä ja myi kilpensä. Servy keräsi neljäkymmentä miljoonaa vaihtosysteemiboxistaan ja sanoi itselleen: "Nyt on aika tuhlata..."
Servy mietti kuumeisesti että miten hän voisi tienata lisää rahaa. Noin kahden tunnin pähkäilyn ja todella monen päänsäryn jälkeen Servy päätti että hänellä on rahaa, mitä rahalla tehdään skilleillä? Kehitetään rahaskillejä!
Servy päätti ensiksi ostaa 60 yrttienpyörittelyn, sitten 70 talonrakennuksen, ja vielä pisteeksi i:n päälle maanviljelyksen 70, samoin takomistaidon 75.
Nyt Servy oli ostanut noin 8 miljoonalla ostoskillejä ja hänellä oli noin 32 miljoonaa jäljellä. "Hyvä että jäi myös jotain." Servy hymyili itselleen, nappasi tammilankut pankista ja päätti mennä omaan taloonsa. "Tästä se lähtee." hän sanoi ja kutsui palvelijan.
Kahden päivän ja monen palvelijan palkkapäivän jälkeen Servy katseli talonrakennus taitotasoaan, se oli 69 ja enään muutama tuhat että se olisi 70, yksi runescapen hienoimmista luvuista 99:n jälkeen, siitä voi tosin olla monella eri mielipiteitä, mutta ei puututa siihen :=)
"Viimeinen tammilankku ja viimeinen kaapisto..." Servy mutisi silmät lautasenpyöreinä. Servy rakensi kaapiston ja hänelle ilmestyi maaginen ilmoitus: "Onnittelut, olet saavuttanut rakennustason, rakennustasosi on nyt 70!"
Näin Servy oli suorittanut ensimmäisen ostoskillinsä riimuskaapin ihmeellisessä maailmassa.
Seuraavaksi Servy nappasi pankista parit huum...yrtit ja näin alkoi Servy Birden'esin yrttiensekoittelu.