Kirjoittaja unhola » 25.05.2010, 20:39
Näkisin päälimmäisenä tekijänä innostuneisuuden harrastukseen. Lahiksen mainitsema jatkuvuuden etsiminen mangasta - kun anime on loppu - on aika hyvä kipinä saamaan ihmisiä mangan pariin enemmänkin, jos aiempaa touchia ei ole aihepiiristä. Mangaa on helpompi ja mielyttävämpi myöskin lainata ilmaiseksi (kirjastojen mangahyllyt vs. yleensä kirjaston huonokuntoiset dvd-valikoimat, jossa yleensä paska valikoima myös), puhumattakaan siitä, että ns. kasuaalinen mangan lukeminen on helpompaa, mukavampaa (tästä voi toki argumentoida?) ja nopeampaa, kun kasuaalinen animen katselu, pääosin viitaten streamaukseen (vs. online scans, jotka on yleensä hyvälaatuisia, kuten oikea tuote, toisin kuin streamattu anime; vaikka tässäkin voi olla toki poikkeuksia).
Kun kipinä on luotu, puhumatta mangan "sotkuisuus" -aspektista (let's face it) ja sen ylipääsystä, on välillä mukavaa vaihtelua animen sijasta keskittyä mangaan, vaikka ymmärrän vannoutuneiden anime-ihmisten stimuloinnin puutetta lukiessa mangaa. Tämä on toki myös henk.koht. mieltymys, kuten vaikkapa klassinen kirjat vs. elokuva -vastakkainasettelu; vaikka puhutaankin silti visuaalisesta elämyksestä kuvien muodossa, kun mangasta puhutaan. Tähän ei voi antaa juuta eikä jaata, pelkkä teksti - tai mangan tapauksessa kuvat myös - riittävät joillekin, ketkä hakevat sitä tarinankerronnallista ja suhdekehityksellistä puolta mangastaan, muiden ohessa, riippuen toki ihan siitä minkälaista kamaa lukee.
Tästä päästäänkin taas kysymykseen: miksi ns. mangafanit katsojat vähemmän animea? Tähän on yksinkertainen vastaus: Originaali teos päihittää lähtökohtaisesti animeadaption aina, jos sattuu olemaan enemmän lukija-tyyppiä, eikä tässä ole pakko olla kysymys mistään tiedostetusta ylimielisyys-kompleksista, sillä itsekin varsin skeptisenä esim. tiettyjä coveribiisejä lähden tsekkaamaan, jos annetaan kontekstista irroitettu kärjistetty esimerkki.
Korrelaatio "lähtökohtaisten animefanien" ja innokkuuden määrän välillä - mitä harrastukseen tulee - on mun mielestä selvä; jotkut animeihmiset, jotka silti lukevat mangaa, haluavat saada lisää suosikkisarjaltaan ja lajityypiltään - oli kyse aiemmin mainitusta animeadaption jatkumosta, koko sarjan uudelleenlukemisesta (vaikka anime olisikin loppu), tai sitten ihan vain muuten vaan lisäkiksien saamisesta. Esimerkkiskenaario: Jos tietty animeadaptio on johtanut ko. animen alkuperäismangaversion pariin, jonka kanssa kulman takaa ilmestyvä, kokonaan uusi, manga Y on lähtökohtaisesti ainakin tietyllä tapaa samantapainen - voi intressi säilyä korkealla jatkoa ajatellen. Jatkumo on täten syntynyt, vaikka jotkut eivät kuitenkaan koe mangaa animeen verrattavissa olevana juttuna, siltikään.
Mangafanit, sensijaan, yleensä jättävät asiat manga-adaptioon, sillä:
1) Aiemmin mainittu uuden adaption tasonlaskun pelko - poikkeuksia toki on, joillakin tämä aiheuttaa päinvastaisen reaktion, mutta tämä ei ole niin usein totta kuin ensinnämainittu.
2) Koko animeadaption puute: ns. innokkaat mangafanit (satoja completed mangoja) tuntuvat olevan aika laajalti oneshot-ihmisiä, girl-flick -faneja, shoujomangan suurkuluttajia ja niin pois päin. Näistä sarjoista ei tunnetusti niin paljon animeadaptioita tehdä; luottakaa muhun sanoessani, että shounen-tyyppisten sarjojen animoimisprosentti on valtaisesti isompi, kun shoujoon vertaa. Tuskin tarvitseekaan edes mainita sitä, että oneshotit eivät pitkää animesarjaa sellaisenaan synnyttäisikään (joitain leffoja/OVA:ja on). Huomionarvoista myös se, että shounen-sarjoilla on hassu taipumus jatkua järkyttävän pitkään, siinä missä shoujot ovat aika usein 2-4 volumea pitkiä, josseivat oneshotteja. Toki pitempiäkin on (näistä usein tunnetuimmat sarjat tulevatkin), mutta yli 20/25 volumea jatkuvat shoujot on aika vähissä - joten cashcow-animointi ei ole niin helppo prosessi!
Täten voidaan sanoa, että, jos mangafanin haluaa saada katsomaan animea, niin on huomioitava seuraavat seikat:
1) Pitääkö ko. henkilö itseään minään Japski-popkulttuurin fanina - aka tunnistaa animen intressikseen - vai onko hän vain tarinoiden perässä, hyvän juonikehityksen (kirjaformaatti) ja sarjakuvaformaatin muodossa, näiden yhdistyessä aika hyvin mangassa? Animefaneilla/harrastajilla tuntuu olevan kärjistetympi tarve pitää asiaa (harrastustaan) tärkeämpänä, siinä missä satunnainen mangalukija voi ajatella samoin mangasta, kun vaikkapa joku meistä lukiessaan "normisarjakuvaa", esim. vaikkapa Tinttiä.
2) Jos nyt kuitenkin oletetaan (ja oletetaankin), että tässä nyt puhutaan MAL-käyttäjäkannasta ja muista ns. yleisharrastajista, niin animen on oltava jollain tapaa erityinen - heidän intresseihinsä vetoava. Vaikkapa sitten visual novelliin pohjautuva anime, light novelliin pohjautuva anime tai muuten vaan mangasta erilailla pohjustettu animeadaptio ja niin pois päin. (Esim: Nodame Cantabilen mangaversion lukijat linevät ekstaasissa kuullessaan animeadaptiosta ekaa kertaa). Muussa tapauksessa suurin osa manganisteistä tuntuu tyytyvän mangaan, ellei sitten satunnaisessa "vaihtelu virkistää" -mielessä satu animea katselemaan.
Täten, voidaan päätellä loppupeleissä, että lähtökohtaiset animefanit tuntuvat olevan omistavautuvaisempia harrastukselleen, jos vertaa manganisteihin. Poikkeuksen säännössä tekevät tietyn genren suurkuluttajat, kirkkaimpana esimerkkinä juurikin shoujoa vuorellisen verran lukevat - näistä sarjoista tuskin animeita pahemmin tehdäänkään.