TARINA: Jumalten sota LUKU 1

[lord nietola]

Pahan alku

Sinä aamuna aurinko oli veren punainen. Joka puolella oli sumua, ja hämärät hahmot liikuskelivat kujilla. Minä nukuin omassa mökissäni susi-vuoren juurella kunnes mahtipontinen jysäys herätti minut. Pomppasin ylös sängystäni ja nappasin lipastoni päältä sapelin. Haistin palaneen käryä, astuin ulos ja näin että läheinen metsä oli tulessa. En kiinnittänyt hetkeen aikaan mitään huomiota taivaalla ammottavaan, punaiseen aukkoon. Lopulta katsahdin sitä ja näin kuinka sen sisällä salamoi. Katsoin vain aukkoa taivaassa, kunnes jokin tuuppasi minut kumoon. "Gordon! Taivas putoaa!" huusi päälleni hypännyt kääpiö. "Rauhoitu Hogwar" sanoin ja nostin kääpiön pystyyn, sitten nousin itsekkin. "Ei taivas voi pudota, ei vielä oraakkeli olisi kyllä kertonut sen" sanoin ja katsoin Hogwarttia silmiin. Pian kääpiö rauhoittui ja katseli taivaassa olevaa aukkoa. Siinä samassa hätkähdimme. Aukosta laskeutui hahmoja. "Velhojako?" kysyin mutta Hogwart näytti kauhistuneelta. "E-e-enpä usko" Hogwart änkytti ja yritti sanoa jotain. "Mitä? MITÄ?!" huusin kysyvästi ja retuutin kääpiötä. "J-j-jumalia" Hogwart sai sanottua ja irrotin otteeni hänestä. Olin kauhuissani. Olin ennen tavannut jumalan, eikä se kohtaaminen ollut hirveän mukava. Vedin paidanhihani ylös ja katselin käsivarteni arpea. Se ulottui rystysistän aina olkapäähän asti. "Hogwart..." sanoin. "Niin?" kääpiö kysyi ja katsoi minuun. "Hogwart... eiväthän ne ole Zamorakkeja?" kysyin peloissani. "Ky..." Hogwartin lause loppui kesken ja taivaalta iskeytyi tulta suoraan eteemme. Heittäydyin tulisalamasta johtuen päin mökkini seinää. Yritin nähdä jotain, mutta silmiini oli mennyt pölyä ja savua. "Kuolevainen..." kuului jylisevä ääni yläpuoleltani. En vastannut mitään yritin vain nähdä jotain. "KUOLEVAINEN!" ääni huusi ja silloin sopersin: "N-n-niin?". "Näytä käsivarttasi" jylisi ääni ja näytin vasenta käsivartta. "Oikea!" ääni huusi ja näytin nopeasti oikeaa käsivartta. Hetken oli aivan hiljaista, Sitten tunsin jonkun koskettavan käsivarttani. "Aaaaaah!" huusin ja täytyin tuskalla. Pian kipu loppui. Riuduin maassa, olin yltäpäältä hiessä ja tärisin. "Hah" "Ette te kuolevaiset kestä mitään" kuului jylisevä ääni taas. Näköni alkoi palata. Näin hieman savua ja savun keskellä edessäni puna-mustan hahmon. Tiesin silloin heti, että edessäni seisoi Zamorakin ylijumala. Näin sapelinikin maassa, aivan lähellä kättäni. Katsoin hahmoe savussa, sitten sapeliani, sitten taas hahmoa. Näin hahmon kääntyvän Hogwartia päin, silloin nappasin sapelin, hyppäsin pystyyn ja iskin hahmoa selkään. Sapelini pysähtyi kuin seinään, varmasti jo puolimetriä ennen hahmoa. "Typerys..." hahmo sanoi ivallisesti ja heilautti kättään edessäni. Heittäydyin taas päin mökkini seinää ja aivan kuin luitani olisi murtunut. "Me tapaamme vielä" jylisi ääni ja sen jälkeen kuului vain suhaus. Yskin kuin kuoleman kielissä. Savua oli joka puolella. Yritin vieläkin vaikeroiden liikkua. "Gordon!" "Gordon missä olet?" Hogwart huudahteli. "Hogh... thäälgh..." yskin enkä saanut sanaa suustani, raahauduin päin Hogwartin ääntä ja lopultakin: "Dilfon dishthines Varrock!" kuulin Hogwartin loitsuvan ja pian olimmekin riutuneena Varrockissa. "Matt!" "Haavoittuneita!" katsahdin taakseni ja näin 2 vartijaa tulossa kohti. Tunsin toisen. Tämän Mattin. "Mattgh... mikäh... tilanne?" kysyin edelleen hieman yskien. "Hätätila on julistettu" "Zamorak hyökkää taas" sanoi Matt. Silloin Matt huomasi Hogwartin. "Arvon Kääpiö. Kuningas haluaa sinut linnaan välittömästi" Matt julisti. "Selvä" sanoi Hogwart ja lähti linnaa kohti. Minut vietiin linnan sairas osastolle. Lepäilin mukavassa sängyssä hoitajien ympäröimänä. "Hoitaja!" "Saisinko juotavaa" kysyin ja yksi hoitajista toi vettä. Join sen ja nukahdin. Heräsin hyytävään kylmyyteen. Katselin ympärilleni ja ensin näin vihertävää sumua. Katsoin kattoon ja hyppäsin pois sängystä. Katossa oli pyörteilevä aukko, mutta se oli vihertävä. Nojauduin seinään. En halunnut enää toista jumalaa tälle päivälle. Pian pyörteestä laskeutui vihreä pukuinen hahmo, jonka tiesin olevan Guthixin ylijumala. "Gordon Joneliuksen poika" "Sinun pitää auttaa meitä" sanoi Guthix. Ne sanat tunkeutuivat päähäni ja hämmästyin enemmän kuin tappaessani tonttuja piinaavan viidakko demonin viime vuonna. "Minun apuani?" kysyin hämmästyneenä. "Gordon sinussa on havaittu päättäväisyyttä ja voimaa" "Olet ainoa toivomme" sanoi Guthix. "AINOA TOIVO?!" "Teidän luoma maailmahan kuhisee voimakkaita ihmisiä!" huusin jo hieman suutuksissani. "Niin kuhisee ja niistä yksi olet sinä" Guthix kertoi. "Tietääkseni sinulla on myös voimakkaita ystäviä?" Guthix kysyi. "No mutta" koitin sönköttää lopulta kuitenkin suostuin. Jumala teleporttasi minut ja pian olinkin metsä tonttujen valtakunnassa. Guthix oli kadonnut, mutta luokseni kiirehti kuningas Narnonde, jonka tunsin apinoiden kapinoinnista. Autoin tonttuja sen lopettamisessa. "Gordon hyvä että saavuit!" Narnonde huudahti iloisesti. "Voisitteko nyt selittää mistä on kyse" sanoin ja niin kuningas alkoi selittää: "Katsos kun Zamorak kerran hyökkää taas niin Guthix on päättänyt astua vastarintaan" "Sinun tehtäväsi on auttaa keräämään joukkoja virallisena upseerina". "Minä? Upseeri?" Olin kuin puulla päähän lyöty. "Palkkio on kyllä kohdallaan" sanoi Narnonde
ja silloin suostuin välitömästi. Tästä saattaisi alkaa kaikkien aikojen suurin sota.

[joku ihme tyyppi]

Ihan hyvä tarinan alku. Jos jaksat tehä niin tulee ihan hyvä. Rateen 8.

Ps. Mis äänestys vaihtoehdot?

EDIT: Ei enää mtn

[JUOPPO]

Hmm... paksunna lukujen nimet... pidän tarinoista enemmän kun niin o tehty.
Tarina oli aikas hyvä.. silti juoni oli liiankin perus... Zamorak sitä ja tätä, kun edes joskus Zaros esiintyisi muuallakin kuin Ikonissa.
Hyvä silti vaikka kirjoitusvirheitä löytyy parikin... yritä vielä parantaa ja ei pitäisi olla mitään varaa et Hekaten kenkä tulee ja potkasee.

[Miketzu]

Hyvä alku!!

[lord nietola]

Edittaan ku oon korjannu

EDIT: pari kirjotusvirhettä korjattu ja luku lihavoitu

[Balz amon]

Tykkäsin enemmän siitä Ismo tarinastas. Vaikka tässä onkin kovasti yritystä sen näkee että taitosi eivät vielä riitä tämänkaltaisiin tarionihin.
Jatka suosiolla niitten lyhyeempien ja yksinkertaisempien tarinoiden kanssa kunnes olet kehittynyt paremmaksi.

ja btw mikä vitun Zamorakin/Guthixin ylijumala? Ei ole mitään "ylijumalia" on vain saradomin, Zamorak ja Guthix.

[lord nietola]

Tykkäsin enemmän siitä Ismo tarinastas. Vaikka tässä onkin kovasti yritystä sen näkee että taitosi eivät vielä riitä tämänkaltaisiin tarionihin.
Jatka suosiolla niitten lyhyeempien ja yksinkertaisempien tarinoiden kanssa kunnes olet kehittynyt paremmaksi.

ja btw mikä vitun Zamorakin/Guthixin ylijumala? Ei ole mitään "ylijumalia" on vain saradomin, Zamorak ja Guthix.

Nooh se on täydellinen virhe

EDIT: siis virhe on tuo ylijumala juttu

[Hyvitys]

Ihan siisti tarinan alku. Milloin tulee jatkoa vai loppuiko se jo tuohon?

[Juba]

Tarina on hyvä ja ihan mielenkiintoinen, mutta se on kirjoitettu epäselvästi. Otappa mallia vaikka Kalman kirjoituksesta, niin ainakin minun mielestä tekstiä olisi mukavampi lukea.
Repliikit omille riveilleen, ja mieluusti väliin se yksi rivi. Silloin luettavuus on parhaimmillaan.

Pari pientä typoa eivät haittaa sen suuremmin. Kerronta ja sisältö mielestäni sujuvaa. Paljon parempi tarina kuin ISMO LAITELA & RuneScape.

Ratesin hyväksi, jatka samaan malliin muissa luvuissa.

EDIT: Luvut olis voinu olla samassa topikissa ja tarinan olis voinu lopettaa ennenkuin erosit trubaduureista.