Joo-o, päätin hakea trubaduuriksi ja pääsinkin. Tässä olis nyt sitten ensimmäinen runo:
Masennus
Tuskan ja murheiden synkästä luolasta yritän paeta,
mutta tie valoon alkaa kaveta.
Kukaan ei minua täältä pelasta,
kukaan ei minua hae luhistumasta.
Ei minua huomaa kukaan,
eikä ota mukaan,
pois synkkyydestä ja pimeydestä,
pois luolasta pimeästä ja ikävästä.
Tänne minä yksinäisyyteen luhistun,
tänne minä nyt kuihdun.
Näinkö tämän piti mennä,
ettei kukaan apuun viime hetkelläkään riennä?
Tämä on loppu minun,
maahan nyt kaadun.
Tästä en ylös enää pääse.
Elämä - nyt taakse jää se.
Hyvästit haluaisin sanoa,
mutta kukaan niitä ei kuulla halua.
Pois maailmasta, jota koskaan en ymmärtänyt,
minä lähden nyt.