Runepoli

jakoavain kirjoitti:esimerkiksi Stööstä olen tykännyt ennen ns. tunnetuksi tuloa ja sen jälkeenkin.

Hiljaa hipsteri.

Tosiaan omakin maku on kyllä niistä 10v hevimetal melodeath /,,/-vaiheista muuttunut erittäinkin rajusti. Silloin meni noi Norhterit, Bodomit, Imperanonit ja muut tiluliluliiöriöribändit. Sitten aloin kans powerista kiinnostua, ja yläasteelle siirtyessä oli kasarirässi se kaikkein kovin juttu, varsinkin Stone ja Megadethin & Metallican ekat levyt. Sen jälkeen siirtyny progemetallin kautta aina progerockiin, vähän avant-gardeen, ambienttiin, alternative rockiin ja sit vähän jopa (fuusio)jazziin ja muuhun vastaavaan ihme pelleilyyn musiikkiin. Se on lähinnä siitä kiinni, et osaako päästää niistä ennakkoluuloista irti, ja kuunnella ajatuksella kaikkea.

Vaihteeks muuten joku postaus herätti jotai keskustelua täs ketjus, eli jengi quotee toista ja antaa omaa mielipidettään. Hyvä homma, jäbät.

Makkara kirjoitti:

jakoavain kirjoitti:esimerkiksi Stööstä olen tykännyt ennen ns. tunnetuksi tuloa ja sen jälkeenkin.

Vaihteeks muuten joku postaus herätti jotai keskustelua täs ketjus, eli jengi quotee toista ja antaa omaa mielipidettään. Hyvä homma, jäbät.

Kerrompa sitten omanikin:

n. 12-ikävuoden jälkeen aloin vasta "kuuntelemaan" musiikkia.
Ensiksi tein tuttavuutta näihin Metallicaan, Maideniin ym. muihin koviin nimiin, kunnes vaihtui vähän tummempaan sävyyn.
Rammstein oli niitä ensimmäisiä mitkä sai minut näihin moderneihin metallilajeihin koukkuun. Kalusin koko siihen asti tulleen tuotannon moneen kertaan vuoden mittaan, jonka jälkeen tulivat SOAD, Korn.. ym. Muut kovat nimet.

Noista BR00tal, tai bläkkis bändeistä en ole pahemmin koskaan pitänytkään, tämän hetken ehdottomat suosikit: Avenged Sevenfold, Slipknot, Korn.

Käyhän nuo genret sitten laidasta laitaan itselläkin, mutta aikalailla kaikki musiikkimaku rajoittuu metalliin.

Miekii pitkäst aikaa haluan postaa jtn musa-aiheista setikkää!

Olen ollut addiktoituna musiikkiin niin kauan kun muistan. Last.fm-hässäkkään rekkasin tän vuoden huhtikuussa ja nyt about 13000 biisiä plakkarissa jo ihan vaa spotifain kautta. Vinyyliltä tulee kuunneltua myös, ceedeitä lähinnä vaan autossa, mutta oikeastaan aina jotaa mökää on jostakin tultava! Puhelimest, koneelta, radiosta jne.

Ensimmäisenä tuli judas priestiä kuunneltua ihan homonaan. Sitä kautta saxonia, blue öyster culttia, thin lizzyä yms. kulttibändejä. Heviä ja klassista rokkia lähinnä. Parin vuoden päästä tuli jokin metallivaihe, jonka aikana kuuntelin ihan päästä päähän def leppardista ja blasphemyyn. Tämän jälkee aloin kuuntelemaan hardcore-punkkia ja perustin bändinkin, koska meno oli saatanallista. Pian tähän pelkkään pauhaamiseen kyllästy ja aloin tutkimaan hieman asioita. Tämän jälkeen on tullut luukuteltua ihan kaikenlaista, countrystä chiptunesiin ja sitä kautta jopa juustoisimpiin setteihin, mutta särö on ollu aina tärkee kyl. Nykysin ehkä lähimpänä sydäntä stoner/groove/southern -metallirokkihässäkät, kunnon crustideathmätöt ja rokki ylipäätänsä.

Bändejä on tullut nähtyä aika paljon. Judas Priest x 4, Saxon pian x 5, Thin Lizzy, Blue Öyster Cult, DOWN, Marky Ramone/Michale Graves, Rytmihäiriö orkkislainil x 2, Ghost, In Flames, Motörhead x 2, Gary Moore x 2, George Thorogood, Deep Purple, Fu Manchu, Manilla Road pian x 2, Mötley Crüe, Volbeat x 2, Lynyrd Skynyrd, Uriah Heep, Devin Townsend x 2, Leningrad Cowboys pian x 2... ja listaa jatkuu!

Kuiteskii. Ihan sama mistä diggailet, kuhan siitä löytää ne omat jutut ja nauttii sen aiheuttamist fiiliksistä.

Evil Exciter kirjoitti:Ihan sama mistä diggailet, kuhan siitä löytää ne omat jutut ja nauttii sen aiheuttamist fiiliksistä.

Oon siis ihan samaa mieltä tästä, en oo kukaan tuomitsemaan muitten makuja, tarkotin sillä yhen genren kuuntelemisella vain sitä että jännä jos ei kiinnosta yhtään edes kokeilla muuta, tottakai voi olla myös kuunnellut erilaisia juttuja ja todennut vaikkapa sen metallin omaksi jutukseen

Mutta se on kyllä ihan paska sanonta että "nykyään kaikki musa on shittiä ja ennen oli kaikki paremmin". Nykyaikana tulee ihan yhtälailla hyvää musaa jos viitsii etsiä muutenkin kuin NRJ:ltä ja YouTuben katsotuimmista biiseistä.

Vesinokka kirjoitti:Mutta se on kyllä ihan paska sanonta että "nykyään kaikki musa on shittiä ja ennen oli kaikki paremmin". Nykyaikana tulee ihan yhtälailla hyvää musaa jos viitsii etsiä muutenkin kuin NRJ:ltä ja YouTuben katsotuimmista biiseistä.

Tälle ihan tajuton +1

Spotify on ykköstyökalu uuden musiikin etsimiseen. Ihan täs vastikää löytän suhteellisen bräniköitä bändejä mm. Baby Woodrose, Uncle Acid and the Deadbeats, jotka siis kuitenki kuulostaa kun ois tehty musiikin kultaisilla vuosilla. Eli missä vika. Ihmisten laiskuudessa? Vai onko radiomeininki nykyisin korruptoitunutta ja kaikinpuolin mautonta rahastusta? Mene ja tiedä.

Jokseenkin ironista huomata kuitenkin, että itsekin käytin termiä "musiikin kultaisilla vuosilla" yritä täs nyt olla vakuuttava, prkl

Siis joo eihän siinä oo mitään järkeä, et ajattelee etukäteen jo, että kaikki nykymusa on paskaa. Mikäli oletusarvo on tämä, niin jo ennen kuin kuuntelet bändiä, niin mielessäsi olet sen rekisteröinyt ulosteeksi. Kaikkee pitää kuunnella avoimin mielin, sekä kenties jopa eri korvalla genrestä riippuen. Kannattaa kans vähän miettiä, et mikä mieliala on päällä, kun kuuntelet jotain musaa.

Varmana jos joku, joka ei vaikkapa oo Slayeristä ennen kuullut, kuuntelee jonkun kunnon turpaanvetobiisin kys. bändiltä, ja on hirveen hilpeellä tuulella sillä hetkellä, niin varmana ajattelee, et aikamoista pelleilyä. Vähän kannattaa kans miettii et mihi mielentilaan sopii minkälainen tunnelma. Varmasti pystyy jokainen vähän taustatietoo kaivamaa musasta enne ku kuuntelee ja sitä myöten tuomitsee. Ite en nykyään ees kuuntele mitään ennen kuin tarkastanut vähän, et millasta settiä tulossa, et kannattaako nyt just ees lähtee kuuntelemaan.

Kenties ilmiselvä lausahdus, mut kuitenkin. Kuuntelematta paskaa-asenne on aika paska asenne.

Täällähän hyvät keskustelut meneillään.

Ite en toisaalta 2012 jaksa edes miettiä mitä kuuntelen, millon kuuntelen ja niin pois päin. Kuuntelen vain mitä haluan. Ja aina kun innostun jostain, mulla on tapana perehtyä ko. tyyliin/skeneihin tyylin sisällä aina helvetin tarkkaan, joka taas johtaa kikseihin aina, kun siellä tunnetuimman kaman alla on aina sitä timanggia. Ei sillä, etteikö tunnettu kama vois olla timanttia. Viimeaikoina oon kuunnellut ehkä eniten rappia, varsinkin Japanin Nujabes/DJ Okawari -henkistä tai siitä inspiraatiota hakenutta jazzahtavaa chilliä kamaa (tosin ei-instrumentaalista), sekä sitten myös 80s post-punk/goottikamaa on tullu kuunneltua taas syksyn tunnelmissa paljon.

NP:



Jäätävä flow jätkällä, ihan törkeetä kamaa. Chillin kuulosta varmaan vaikka ei ymmärtäiskään japania, mutta mulle tää on kyl niin relevanttia intresseille että huh.

Nyt kun vuosi alkaa olla lopuillaan, niin mikä on teiän henk.koht. Album Of The Year? ^__^
Itellä varmaan nää, laitan huvikseen monta genree xd

Rap: The Money Store(Death Grips)
Pop: Red(Taylor Swift)
Indie pop: Halcyon(Ellie Goulding)
Metal: L'Enfant Sauvage(Gojira)
R&B: Channel Orange(Frank Ocean)
Folk:There's No Leaving Now(The Tallest Man on Earth)
Electronic:III(Crystal Castles)
Psychedelic:Centipede Hz(Animal Collective)
Suomalainen:Tavalliset hautajaiset(Samuli Putro)

Mjaa..

Serj Tankian - Harakiri

Näin rajoittunut koska metal.

Eihän vuoden albumiksi ole kuin tasan yksi vaihtoehto: Lapkon ΓΟΛΕ. Rushin Clockwork Angels ja Devin Townsend Projectin Epicloud tulevat sitten seuraavina.

Emmä kyl tiedä. Ei se Lapkon ΓΟΛΕ loppupeleis niin hirveen timanttinen albumi ollu. Monta täysin joutavaa täyteraitaa muutaman timanttisen biisin väleis. Kyllä sitä kuuntelee jo pelkästään Friends are flowersin ja Girls say yesin takia, mutta kokonaisuutena vähän tylsä. Vähän samoin kävi Disco Ensemblen levylle, mutta niillä tuntuu ylipäätään uusien levyjen suunta olevan poispäin siitä DE:stä mistä ite tykkään. Valintoja on tehty, aina ne ei toimi.

Itelle varmaan vuoden tärkeimmäks levyks jääkin sit Stam1nan Nocebo, joka kieltämättä on kyllä bändin paras kokonaisuus.

Aika nihkeä levyvuosi omalle kohalle osunut, kun ei oikein mikään bändi, mitä kuuntelen, ole levyjä tehnyt. Tuo Rushin Clockwork Angels oli kohtuullisen hyvä, vaikka ei omia odotuksiani täyttänytkään. Wintersunin Time I oli myös lievähkö pettymys. Parhaiksi varmaan nousee Soenin esikoisalbumi Cognitive ja Gojiran L'Enfant Sauvage, jotka molemmat erittäin toimivia levyjä.

Omasta mielest vuoden paras levy on Wintersunin Time I. Graven Endless procession of souls ja Enskan Unsung heroes aika kovia kans.

As I Lay Dyingin "Awakened", Serj Tankianin "Harakiri", Miss May In "At Heart" ja GG Caravanin "GG Caravan" on ollu mun mielest vuoden hienoimmat levyt. Kaks ekaa löytyy levyhyllyst, kaks jälkimmäistä on ollu ahkeras Spotify-kuuntelus ilmestymisistään asti.

AILD:n levyssä raskaat ja melodiset riffit kiehtoo edelleen, ja vaikka suuri osa biiseist tuppaaki kuulostaa liian perus metalcorelt nii silti kova kokonaisuus. Puhtaal äänel lauletut kertsit sekä breakdownit on herkkua.
Harakiriä odotin kaikista eniten, SOAD on ollu lempparibändi siitä asti ku musiikkia rupesin kuluttaa BYOB-singlen ja Mezmerize-levyn myötä 2005. Selkeesti Tankianin paras soololevy tähän asti, "Weave on", Harakirin päätösbiisi taitaa viedä voiton vuoden parhaasta biisistä.
Miss May I on sellane bändi että löysin sen ku spotifys tuli toi At Heart-levy vastaan. Jotenkin samantyylistä (samalaiset lyriikat, koulukiusaamiskokemuksen takia samastuttavat) ku Bullet For My Valentine, joten sopi jatkumoon. Kova poljento, erittäin kitaravetost metalcoree.
GG Caravanin tuotos tuli ehkä yllätyksel tähä ku pohdin mitä kaikkee vuoden aikana on tullukkaa. DJBB oli joskus sellane bändi joka avas vähä musamakua, ja Tommy Lindgren, Paleface, Redrama ja muut on saanu kyll sellase projektin aikaa että siitä ei voi kukaan olla tykkäämättä. Monenlaisii instrumenttei, hyvä rytmi ja neutraalii räppäämist vähä erilaisemmast aiheest, mustalaiskulttuurist. Samois syistä ku tykkään metallimusiikista, nii tässä nous esiin omanlaisensa mukaansatempaava melodinen soitanta ja semmone meno että jalka vipattaa.

Erikoismaininta tosiaa Lapkon ΓΟΛΕ:lle. Omasta mielestä kaikista kiinnostavin julkasu niistä lähtökohdista etten bändiä koskaan aiemmin ollu kuullu, vaikka suomalainen ja indierockia soittaakin. Kuulin "Catcher"-biisin Radio Rockilt ja tykästyin. Laulajan ääni ja instrumenttien omanlaisensa sointi on Lapkon valtteja joilla saa kiinnostuu millasen musiikinkuuntelijan tahansa.

no siis ainaki Devinin Epicloud on yksi mun mielest hienoimmist levyistä ikinä!

ja ja ja DOWNIN uusi ep on mainittava kans ja ja ja ja....... JUPITERIN PAKETTIMATKA DIMENSIOON!!!!!!!1111


Kuitenki yksi, yksi levy minkä vastikää löysin spotifain kautta, vie voiton; Lost in the New Real by Arjen Anthony Lucassen. Ihan tajuttoman ajatonta musiikkia alusta loppuun, ja vielä jopa kahden levyn verran.

http://www.metal-archives.com/albums/Arjen_Anthony_Lucassen/Lost_in_the_New_Real/338264

Parempi imo kuin Ayreonit ja Star Onet yhteensä, SUOSITTELEN! Sisältää myös aivan tajuttoman kovia covereita klassikoista mm. BÖC listalla.

ahh jaa tääl o näköjää vaa pelkkiä metallimiehiä mut ite kuuntelen jotai kevyempää, Oon vannoutunut Fall out boy ja Hawthorne Heights fani, myös funeral for a friend ja undetroath ja all the american rejects menee, haukkukaa vaa emoks

unhola kirjoitti:asiakirja

Dj okawarilta tulee khyl hemmetin mukavaa musiikkia ainakin yötunnelmiin.

Spoiler:

tuli muuten tuossa vähä aika sit ostettua melkee 7 k:lla vinyyliä!

eli ihan liikaa yhdelle jantterille, divarin perustaminen sivubisneksenä vakavassa harkinnassa
toisinaan se luopuminen mistään on niin vaikeaa jo, mut mut... parhaimpina löytöinä vois mainita mm. led zeppelinin neljä ensimmäistä, cheap trickin heaven toniten, sweetin debyytin, jonni käshin puolisen tuotantoo + vanha boxi, black sabbathin born againin jne.

että jos jotkut vanhat rokit yms. hakusessa vinyylinä, ottakee yhteyttä! (mattia ja teppoa, iskelmää... löytyy valitettavasti myös kaiken seasta)

My Bloody Valentinen uus on hyvä :3

Vesinokka kirjoitti:Mutta se on kyllä ihan paska sanonta että "nykyään kaikki musa on shittiä ja ennen oli kaikki paremmin". Nykyaikana tulee ihan yhtälailla hyvää musaa jos viitsii etsiä muutenkin kuin NRJ:ltä ja YouTuben katsotuimmista biiseistä.

Totta, mutta nykyään ei tehdä "samalla tavalla". Vähän kuten elokuvienkin suhteen. En väitä, että tämä on välttämättä huono asia.

Nyt otan itteäni niskasta kii ja alan oikeesti tutustuu jazzii. Inspiraatio lähti siitä, kun krapulanpelastuksena laitoin Dave Kozia rullaamaan (vanha tuttu, juurikin darralääkkeenä). Varmaan tähän smooth jazziin enemmän nojailen, kun loistavaa aamufiilistelyä. Fuusiojazz jotenki turhan kikkailua aina välillä, mut löytyy sieltäki timantteja. Palaillaan asiaan, tähän loppuun vielä tuota ah, niin ihanaa Dave Kozia:

Spoiler:

Vesinokka kirjoitti:My Bloody Valentinen uus on hyvä :3

Komppaan tätä.

Herätellääs tätäki triidiä, ei oo kuukauteen kukaa postannu

Kesä lähestyy, nii minkähälaisia suunnitelmia ihmisillä ja muilla on festarikesän suhteen?

Itel tavotteena Jurassic Rock ja suuren ikisuosikkini System Of A Downin näkeminen ekaa kertaa livenä.

Näil näkymin Summer uppiin menos, mut yöpyminen viel vähän kysymysmerkkinä. Tänä vuon sinne ei voi enää viedä omii telttoi, vaa pitäs maksaa 140e 1-4hengen teltasta per naama (4 kamuu maksais siit 560e :E), mikä on vitunmoista rahastusta ja joka jää jo periaatteesta maksamatta. Pitää ny kattoo onksiin lähistöl mitään mestaa mihin sais teltan kasattuu. Muit vaihtoehtoi on sit et taas kiipee leirintäalueelle metsän kaut aidan yli tai sit ottaa hotellin sielt. Hotlan jos ottaa ni festaritunnelma tietty kärsii, mut toisaalt Lahen Tivolis taas jatkot kumpanaki iltana ni se sit tietty korjais sen ongelman.